Artikkelit

Moskovassa tarvitaan rahaa antifasistin asianajokuluihin

to, 24 hein� 2008 12:15:37 +0100

Hein�kuun alussa puhkesi veitsitappelu natsiskinien ja ska-keikan yleis�n v�lille. Kolme natsiskini� p��tyi sairaalaan. X pid�tettiin ja poliisit kiduttivat h�nt�, vaikkakaan h�n ei puukottanut yht��n natsia (ei sill� ett� Moskovan AMR:n tuki olisi riippuvainen siit� ett� olisi "syyt�n"). Seuraavana p�iv�n� X vapautettiin, mutta koska emme tied� miten asiat etenev�t, X tarvitsee asianajajan ja rahallista apua kulujen maksamisessa. Voit auttaa laskun kanssa lahjoittamalla rahaa Webmoneyn kautta joillekin seuraavista tileist� Z260630952047 (US$) R321197368781 (Rupla) E311886845482 (Euro) Ohjeita rahan siirt�miseksi Webmoneyn v�lityksell�: http://www.wmtransfer.com/eng/addfunds/ Jos haluat siirt�� rahaa toisella tapaa, ota yhteytt� Moskovan AMR:��n: abc-msk AT riseup PISTE net. Alkuper�ine viesti ven�j�ksi: http://www.avtonom.org/index.php?nid=1899 Englanniksi: http://www.avtonom.org/index.php?nid=1900

Vegfest Tampereella 15.-17.8.2008 - tiedote

to, 24 hein� 2008 11:58:47 +0100

VEGFEST TAMPEREEN KESKUSTORILLA 15.-17.8.2008! Miksi kasvissy�nti on mielenkiintoinen ja t�rke� kysymys? Vegfest on Tampereen Keskustorilla elokuussa j�rjestett�v� Suomen ensimm�inen kasvissy�ntiin keskittyv� kolmip�iv�inen festivaali. Luvassa on suussa sulavia kasvisherkkuja, elokuvia teatteri Niagarassa, luentoja, musiikkia sek� erilaisia esityksi� koko perheelle. Keskustorin t�ytt�v�t lis�ksi erilaiset j�rjest�t, yritykset, ravintolat ja poliittiset toimijat. Tervetuloa maistamaan seitania ja tofua tai virkistym��n soijaj��tel�ll� ja uudenlaisilla n�k�kulmilla! Iltaohjelmistosta vastaavat muun muassa ohjelmateltassa VilleLeinonen, I Walk The Line, Absoluuttinen Nollapiste ja Janne Laurila sek� Vastavirtaklubilla Deathbed, Delta force 2 ja Abduktio. Vegfestiss� kasvisruoka on maukasta ja ravitsevaa ja tapahtuman ytimess� on el�inyst�v�llisyys. Kuinka el�imet voivat tehotuotannossa? Miksi el�imill� pit�isi olla oikeuksia? Mink�laista on hyv� kasvisruoka? Paitsi, ett� Vegfest vastaa n�ihin kysymyksiin, se parhaimmillaan my�s her�tt�� lukuisia uusia. Kasvissy�nti on paitsi el�ineettinen ja terveydellinen, my�s ekologinen valinta. Koska uusimmissa tutkimuksissa on todettu, ett� el�intuotanto vaikuttaa ilmastonmuutokseen v�hint��n yht� paljon kuin liikenne, on meid�n aihetta pohtia p�ivitt�isi� kulutus- ja ruokailutottumuksiamme. Lis�ksi lihantuotanto kuluttaa valtavat m��r�t maa-alaa, joilla viljelt�v�t kasvit voitaisiin k�ytt�� suoraan ihmisravinnoksi tehokkaammin kasvisruokana. Vegfest tuo keinoja ja aiheita n�ihin pohdintoihin. Vegfest on yhteisty�ss� Tampereen UNICEF-kaupunki 2008-vuoden kanssa. Tapahtumassa voi osallistua UNICEF-vuoden ker�ykseen, jonka nimikkokohteena on Tansanian koulusta syrj�ytyneiden lasten koulutusohjelma sek� valtakunnallisesti ett� Tampereen yst�vyyskaupunki Mwanzan alueella. Tapahtuman j�rjest�v�t Vegaaniliitto ja Animalia yhteisty�ss� El�inoikeusyhdistys Fauna ry:n kanssa. Tervetuloa Vegfestiin! Lis�tietoja: www.vegfest.net Ansku Kinnunen 044-3344325, ansken25 �T gmail PISTE com Eija Vinnari 0400-743379, eija.vinnari �T tut PISTE fi Sari Komulainen 0440-777408, nova �T rbgi PISTE net

Rakennusyhti�n rekka tuleen Vancouverissa

ke, 23 hein� 2008 23:10:47 +0100

Tiedote

"Varhain aamulla Tiistaina 22. hein�kuuta 2008 Peteri Kiewit and Sons rakennusyhti�lle kuulunut rekka tuikattiin tuleen Victoria Drivella. Kiewit tekee omaisuuksia rakentamalla tuhoisaa Sea to Sky -moottoritiet�. T�m� moottoritiehanke, kuten uusi lentokent�n keskustaan yhdist�v� huippunopea juna, sek� uusien voimalinjojen rakentaminen Tsawwassenin yhteis�jen l�pi, avaa tiet� rakennushankkeiden, luonnonvarojen louhinnan, turismin, ymp�rist�tuhon ja repression kiihdytt�miselle. Edistys on ase, jota rikkaat k�ytt�v�t m��r�t�kseen meille heid�n hankkeistaan aiheutuvan kurjuuden. T�m� isku tehtiin solidaarisuutena ihmisille jotka hy�kk��v�t kaikkialla kapitalistisia hankkeita vastaan; Kuuden Kansan heimoille ja niiden taistelulle Ontariossa; ihmisille jotka tekiv�t "syvi� lovia" uuden voimalinjan pylv�isiin ja uhkasivat rakennuttajia sorkkaraudoilla Tsawwassenissa. Olemme sodassa ja meill� on yksinkertainen lupaus rakennuttajille ja niille sioille, jotka suojelevat heit�, heid�n hankkeitaan, sek� heid�n maailmaansa: niin pitk��n kuin rakennatte vieraantumista ja riistoa el�miimme ja alueillemme, emme ep�r�i tulla painajaisiinne tulellamme!"

[Infoshop News]

Tiedotteessa mainituista kamppailuista lis�� Confrontation -blogissa.

Koulupalo Espoon Lippaj�rvell�

ke, 23 hein� 2008 20:58:11 +0100

Foorumilla:

P�iv�kodit ja koulut tuhopolttojen ja ilkivallan kohteena

Espoon Lippaj�rvell� sytytettiin keskiviikkoiltana palamaan Auroran alakoulun parakkirakennus. Koulurakennus on 500-600 neli�metrin kokoinen ja siin� sijaitsee muun muassa koulun ATK-tilat ja luokkahuoneita.

Palokunta sai h�lytyksen yhdeks�n j�lkeen, ja sen saapuessa paikalle rakennuksen katto paloi voimakkaasti. T�yden palamisen vaiheen palo saavutti kymmenen aikaan illalla. Tuli uhkasi levit� my�s rakennuksen toiseen osaan. Kattorakenteita purkanut palokunta kertoi kuitenkin saaneensa palon hallintaan ennen puoltay�t�. Sammutusty�t jatkuvat pitk�lle y�h�n. Poliisi ep�ilee paloa tahallaan sytytetyksi. Paikalta oli poistunut palon syttymisen j�lkeen joukko poikia, joista poliisi on tavoittanut osan.

Rakennuksessa ei ollut ket��n sis�ll� eik� palomestarin mukaan kukaan ollut vaarassa. Koulun rehtorin mukaan palo vaikuttaa luultavasti koulun alkamiseen.

[HS - YLE - MTV3]

El�inaktivistien vankeutta jatkettu It�vallassa

ke, 23 hein� 2008 19:56:27 +0100

It�vallassa naurettavin perustein syytettyjen el�inaktivistien tutkintavankeutta on jatkettu syyskuuhun asti. Hein�kuun 7. pidetyss� oikeusistunnossa p��tettiin jatkaa vangitsemista sill� perusteella ett� aktivistit eiv�t p��sisi "tuhoamaan todistusaineistoa" ja "tekem��n rikoksia". On kuitenkin ep�selv�� mit� rikoksia heid�n oletetaan tehneen tai tekev�n? Poliisin aseistettu erikoisyksikk� pid�tti 10 aktivistia toukokuun lopulla. Ratsia perustui terrorismia vastaan s��dettyy lakipyk�l��n 278a, ja syytenimike on mukavan ep�m��r�inen "rikollisj�rjest��n kuuluminen".

Pitk��n kest�nyt seuranta ja massiiviset kotietsinn�tk��n eiv�t ole tuottaneet viranomaisten toivomaa tulosta rikoksiin viittaavasta todistusaineistosta. Vangituille on sanottu ett� n�m� p��sev�t vapaaksi mik�li antavat salasanat kryptattujen s�hk�postien ja tiedostojen avaamiseksi. T�m� viittaa siihen ett� tutkintavankeuden tarkoituksena on painostaa aktivisteja antamaan todistusaineistoa itse��n vastaan, mik� ei ole laillista It�vallassa.

It�vallan el�inoikeusliike on ollut eritt�in menestyksek�s saamaan aikaan el�inten oloja parantaneita lakeja. Ratsiat tapahtuivat juuri ennen kuin aktivistit olivat aloittamassa kampanjaa el�inten oikeuksien lis��miseksi perustuslakiin.

Aktivisteille lakitukea antaneen ryhm�n puhenainen Monica Nowak kommentoi vangitsemisen jatkamista: "El�inaktivistien vangitsemisen jatkaminen on t�rke�� oikeuden v��rink�ytt��! T�m� avaa portit kansalaisj�rjest�jen kriminalisoinnille tulevaisuudessa."

Vangituille aktivisteille on j�rjestetty solidaarisuusmielenosoituksia useissa maissa. Viimeisin solidaarisuudenosoitus tapahtui kun Saksassa vapautettiin tiistaina 2000 minkki� turkistarhalta. Tekij�t omistivat iskun It�vallan vangeille.

L�hteet:
Scandal of Justice Continues: New Extension of Remand in Custody for Animal Protectionists (vgt.at)
A Complete Miscarriage of Justice - OLG Upholds Pre-trial Confinement for Animal Rights Activists! (antirep2008.lnxnt.org)
2,000 Mink Freed - Dedicated To Austrian Prisoners (Indymedia UK)

Aiemmin aiheesta:
Vangittuja el�inaktivisteja syytet��n kuvitteellisesta tuhopoltosta It�vallassa (1.7.)
Kirje el�inoikeusvanki Martin Balluchilta kansainv�liselle liikkeelle (16.6.)
It�vallan menestyksek�st� el�inliikett� kohtaan suunnattiin laaja isku 21.5.2008 (Oikeutta El�imille)

Hy�kk�ys poliisiasemalle Ateenassa

ke, 23 hein� 2008 15:46:00 +0100

Noin kaksikymment� huppup�ist� ihmist� hy�kk�si torstaina 17.7. puoli kuuden aikaan aamulla Peraman poliisiasemalle. Kymmenell� moottoripy�r�ll� paikalle tulleet hy�kk��j�t heittiv�t h�m�ykseksi muutaman polttopullon ja ilotulitteita, jonka j�lkeen heitettiin nelisenkymment� bensakanisteria poliisin partioautojen ja moottoripy�rien viereen. Syntyneess� tulipalossa tuhoutui kokonaan kolme autoa, ja kaksi k�rsi suuria vahinkoja. Moottoripy�ri� paloi puolenkymment�. Poistuessaan hy�kk��j�t laittoivat palavan roskalaatikon keskelle katua barrikadiksi vaikeuttamaan takaa-ajoa.

Tiedote: PIST� SE PALAMAAN

Puolitoista kuukautta sitten kaatopaikkaa vastustaneet Lefkimmin asukkaat rakensivat barrikadeja ja hy�kk�siv�t kivill�, kepeill� ja polttopulloilla mellakkapoliiseja vastaan. Yhteenotoissa kuoli yksi nainen, kun mellakkakytt� l�i kahta moottoripy�r�ll� liikkunutta nuorta, jotka kaatuivat naisen p��lle. Toinen nuorista loukkaantui vakavasti ja on joutumassa syytteeseen. Ei mit��n uutta. Olemme tietoisia siit� ett� kyt�t murhaavat, salakuljettavat heroiinia, ovat lahjottavissa ja osallistuvat ihmiskauppaan. Samalla heid�n aseensa vaikuttavat laukeavan yll�tt�v�n herk�sti ihmisi� kohti. Meit� tymp�isee t�llaisia tilanteita kokeneiden ihmisten toistuva paluu uskollisuuteen aivan kuin he k�velisiv�t unissaan. Meit� h�iritsee se, ett� pian Lefkimmin asukkaat palaavat el�m��n pient� s��dyllist� el�m��ns�. Heist� osa on ehk� samoja, jotka vuoden 1996 Korfun vankilakapinan aikana vaativat valtiota tukahduttamaan kapinan heid�n oman turvallisuutensa puolesta, samaan aikaan kun vangit huusivat muurien takana vapautta. Joten mietit��n kahdesti seuraavan kerran kun ne, jotka yhden kerran ottivat yhteen mellakkapoliisin kanssa ja kokivat sortotoimia, vaativat lis�� resursseja poliisille ja osoittavat sormillaan pankkiry�st�j��, vankikarkuria tai anarkistia.

Meill� ei ollut tilaisuutta tuntea murhattua naista tai loukkaantuneita nuoria... Emme edes ole sympatian ehdoilla toimivia humanitaareja. Haluamme vain ett� mellakkapoliisit pit�v�t mieless��n sen ett� mik��n ei j�� vastausta vaille.

Torstaina 17. hein�kuuta p��timme hy�k�t� Peraman poliisiasemalle. Valitsimme kohteen koska halusimme aiheuttaa mahdollisimman suurta vahinkoa aseman ulkopuolelle pys�k�idyille poliisiautoille. Oli tietoinen valintamme olla sytytt�m�tt� itse asemaa tuleen, sill� halusimme v�ltt�� mahdollisesti sis�ll� olleiden vankien loukkaantumisen. Mit� itse kohteeseen tulee, se liittyy siihen mit� kutsumme kaupunkisissin "VALLANKUMOUKSEKSI NYT JA AINA".

Hy�k�tty�mme Sprider -tavarataloa vastaan, varoitimme ett� toimintamme tulee kuvastamaan itsep�isyytt�mme siin� tapauksessa ett� toveriemme Marios Tsourapasin ja Chrissostomos Kontorevithakisin vankeus jatkuu. Toverimme saattavat olla vapaina, mutta julistamassamme sodassa ei ole sijaa sopimuksille meid�n ja vihollistemme v�lill�... Olemme karkoittaneet itsemme ikuisesti tulitauon tilasta.

Omatuntomme kieppuu ep�onnistuneen sosiaalisen kudoksen sis�ll�, joka johtaa t�m�n sairaan maailman autoritaaristen mekanismien selk�rankana olevaan rampaan monimutkaisuuteen. L�yd�mme itsemme jostain sen sis�lt�, tekem�ss� kynsin ja hampain mit� ikin� voimme iske�ksemme sit� vastaan. Kukaan ei voi olla en�� turvassa. Meill� on sota ja te olette vihollisia. Joten poliisi ja niiden "kunnolliset ilmiantajat" eiv�t ole ainoita kohteitamme. Kohteemme on my�s se modernien subjektien moninainen orjuuden kokemus, joka h�m�rtyy kun l�hi�mikrobit halaavat vapaaehtoisesti omia kahleitaan. Ja jos jotkut heist� jatkavat ruletin py�ritt�mist� odottaen onnennumeron osuvan kohdalle voidakseen hyl�t� entisen el�m�ns�, on toisia odottamassa jotka pit�v�t mieless��n ett� he el�v�t vain kerran, ja he ovat egolleen velkaa sen ett� ottavat kunniallisen tien heit� ymp�r�iv�ss� arjessa ja astuvat oravanpy�r�n ulkopuolelle.

Me olemme my�s osa heit�, j�rjest�en halumme raivolla ja tietoisuudella, emmek� jatkuvuuden ja kauhunlietsonnan tyhjill� ammuksilla. Olemme maailmanne myrkkykapseleita. Meit� oksettaa kaikki se mink� v�itet��n antavan meille turvallisuuden ja j�rjestyksen tunteen. Poliisiasemanne ovat aina kohteitamme. Omatunnon Jengit ovat kaikkialla. Ne muodostavat avoimen haasteen kaikille jotka haluavat sytytt�� tuleen kaiken sen mik� pit�� meit� vankeina. Joku Omatunnon Jengeist� saattaa olla vieress�si seisova henkil�, tai joku joka tarkkailee poliisiasemaa, joku toinen joka py�rii pankin l�hist�ll�, kaksi ihmist� juttelemassa hiljaa, joukko ihmisi� jotka tekev�t aukiolla omia suunnitelmiaan, y�n turvissa.

Lopulta, kenell� ei ole muistia, ei voi olla kunnon n�k�kulmaa. Emme unohda antiautoritaari Christoforos Marinosin murhaa kyttien toimesta kes�ll� 1996. Kaupunkisissisodan historiallinen jatkumo yhdist�� menneisyyden nykyisyyteen tulevaan johdatellen, kaikkien niiden v�lill� jotka uskalsivat ja uskaltavat hy�k�t�.

Omatunnon Jengit
- Peraman alueen ��riainekset

[Direct Action News from Greece]

Aiheeseen liittyen:
Kreikka: 5 vuotta ehdollista poliisiauton tuhopoltosta (21.7.)
Kreikassa poltettiin tavaratalo (7.7.)
Kaatopaikkak�hin� my�s Kreikassa (30.5.)

Koulukapinaa Keniassa

ke, 23 hein� 2008 00:41:52 +0100

Foorumilla:

Kouluihin kohdistuvan tuhopolttoaallon pel�t��n rantautuvan Suomeenkin

Keniassa on viime kuukausina esiintynyt lakkoja ja levottomuuksia sadoissa toisen asteen sis�oppilaitoksissa. Noin 200 opiskelijaa on pid�tetty mellakoissa, joissa on poltettu useita koulurakennuksia ja hajotettu muuta koulujen omaisuutta. Nairobissa yksi opiskelija kuoli asuntolan palossa viikonloppuna. Aineelliset vahingot ovat olleet mittavia, ja jopa parisataa koulua on suljettu. Protestien syyn� on sanottu olleen sis�oppilaitosten tiukka kuri, kehnot olosuhteet ja huono hallinto. Mellakointi on tapahtunut juuri ennen toiseen asteen koulujen loppukokeiden harjoituskokeita, joihin useat opiskelijat ovat kielt�ytyneet osallistumasta. Kokeita on valitettu lannistaviksi ja liian vaikeiksi varsinaisiin kokeisiin verrattuna, mink� lis�ksi niiden on pel�tty vaikuttavan varsinaisten kokeiden arvosteluun. Lis�ksi opiskelijat ovat syytt�neet koulujen hallintoa mielivaltaisuudesta, laittoman ruumiillisen kurituksen k�yt�st�, sek� valituskanavien puutteesta.

Opettajien liiton edustaja on my�nt�nyt opiskelutahdin olevan liian stressaava, ja t�m� aiheuttaa opiskelijoissa p�ihde- ja jaksamisongelmia. Muuten hallinnossa on l�hinn� vaadittu joitakin vuosia sitten kielletyn ruumiillisen kurituksen ottamista takaisin k�ytt��n.

Keniassa otettiin hiljattain k�ytt��n presidentin viime vuoden vaalikampanjassaan lupaama ilmainen toisen asteen koulutus niin ett� valtio maksaa lukuvuosimaksut ja vanhemmat asumiskulut sek� koulupuvun. Rahoituksen hitaus on kuitenkin vaikeuttanut monien koulujen toimintaa. 2002 k�ytt��n tullut ilmainen peruskoulutus venytti koulujen resurssit ��rimilleen kun ilmoittautuneita oli odotettua enemm�n.

Tapahtumia

Protesteja on esiintynyt viimeisen kuukauden aikana yli kolmessasadassa koulussa. Pelk�st��n rannikolla mellakoita on ollut ainakin viidess�toista koulussa.

Viime viikon maanantaina Gikondin koulusta l�hetettiin yli 500 opiskelijaa kotiin, sen j�lkeen kun harjoituskokeita vastustaneet opiskelijat meniv�t lakkoon. Mbeeress� kaksi koulua suljettiin ja 1200 opiskelijaa l�hetettiin kotiin, kun kouluhallintoa vastaan protestoineet opiskelijat olivat hajottaneet paikkoja. Lis�ksi samana p�iv�n� suljettiin nelj�nsadan oppilaan tytt�koulu Nairobissa, kun koulurakennuksesta l�ytyi kolme litraa bensaa. Kahdeksan aiemminkin tuhopolton yrityksest� ep�ilty� opiskelijaa pid�tettiin, mutta laskettiin my�hemmin vapaaksi. Koulun rehtorin mukaan opiskelijat protestoivat saamaansa rangaistusta siit� kun he olivat repineet valvojaoppilaan vuodevaatteet riekaleiksi.

Seuraavana p�iv�n� Nyeriss� kaksi koulua pisti ovet s�ppiin toistaiseksi. Toisessa kouluista noin 300 opiskelijaa pisti mellakaksi ja hajotti paikkoja. Toisessa taas 600 opiskelijaa marssi ulos kielt�ydytty��n osallistumasta harjoituskokeisiin.

Lauantai-iltana Thikassa opiskelijat tuhosivat yhdeks�n koulun rakennusta. Yhteens� 65 opiskelijaa pid�tettiin ja asetettiin syytteeseen t�rke�st� vahingonteosta ja tuhopoltosta. He kiistiv�t syytteet. Palaneisiin rakennuksiin kuului viisi luokkahuonetta, asuntola, ja hallintorakennus, jossa on henkil�kunnan huoneet ja vararehtorin toimisto. Rehtorin mukaan nelj�nnen luokan oppilaat olivat aiemmin kielt�ytyneet osallistumasta harjoituskokeisiin. "Vuorossa ollut opettaja aavisteli ongelmia kun h�n n�ki opiskelijoiden poistuvan luokasta kivien kanssa. Ennen kuin h�n ehti soittaa poliisille, rakennus oli tulessa", sanoi rehtori. Siin� vaiheessa kun poliisi ja palokunta eh�tti paikalle, rakennusten tilalla oli pelkk�� tuhkaa.

Samana iltana Kilifin kaupungissa 500 opiskelijaa l�hetettiin kotiin sen j�lkeen kun koulun asuntola oli poltettu. Naivashassa pid�tettiin kaksi opiskelijaa lauantai-iltana ep�iltyn� aikomuksista polttaa koulun laboratorio ja hallintorakennus. Heill� oli ollut kanisterillinen bensaa. Seuraavana p�iv�n� pid�tettiin kolme opiskelijaa lis��. Opiskelijat polttivat koulusta laboratorion ja osan asuntolaa. Koulu suljettiin toistaiseksi.

Sunnuntaina 400 Nairobin Aquinasin lukion 450 opiskelijasta poistui koulusta sen j�lkeen kun he olivat hajottaneet paikkoja ja sytytt�neet asuntolan palamaan puoli kahdentoista aikaan illalla. Naapurit sanoivat kuulleensa pamauksia ja poikien valitusta samalla kun n�m� juoksivat pois rakennuksesta. 80 opiskelijaa pid�tettiin kaupungin keskustasta. Opiskelijoiden mukaan pieni� levottomuuksia oli ollut jo edellisen� iltana, ja j�nnitteet olivat muutenkin olleet korkealla harjoituskokeiden takia.

Samana itana poliisi saartoi Pumwanin koulun Nairobissa, kun sen opiskelijat olivat menneet lakkoon. Poliisit halusivat est�� opiskelijoita poistumasta koulun alueelta. Illan aikana poliisi tunkeutui asuntolaan ja syntyneess� kahakassa loukkaantui kaksi opiskelijaa.

Nyeriss� pid�tettiin kahdeksan opiskelijaa ep�iltyn� aikeista polttaa koulu. He kiistiv�t syytteet, mutta koulun hallinto v�itt�� heill� olleen kaksi litraa bensaa. Rannikolla pid�tettiin kymmenen opiskelijaa, ja siell� jatkuva mellakointi on aiheuttanut yli viiden miljoonan shillingin vahingot kouluissa. Kilifin alueella poltettiin sunnuntai-iltana yksityiskoulun asuntola.

Levottomuuksia oli sunnuntai-iltana viel� kahdeksassa muussa koulussa joista opiskelijat l�hetettiin kotiin. Viimeisen kolmen kuukauden aikana maassa on levottomuuksien takia suljettu noin kaksisataa koulua.

L�hteet:
Kenya: Students Riot Over Mock Exams (allAfrica.com)
Kenya: Crisis Talks as Riots Rock More Schools (allAfrica.com)
Kenya: 35 Students Arrested Over Arson and Schools Closed as Wave of Indiscipline Spreads (allAfrica.com)
Kenya: 72 Students Charged as School Riots Spread (allAfrica.com)
School riots rock Kenya (Independent Online)
Kenya students charged over riots (BBC)

Bob Black: Teesej� postmodernismin j�lkeisest� anarkismista

ma, 21 hein� 2008 13:27:45 +0100

(1) Anarkismi, n. 1. Oppij�rjestelm� siit� ett� valtioton yhteiskunta on mahdollinen ja hyv� asia.
Vanhentunut 2. Anarkistit hallituksessa

(2) Anarkismilla, oikein ymm�rrettyn�, ei ole mit��n tekemist� moraalisessa mieless� k�sitettyjen normien ja arvojen kanssa. Moraali on mielelle samaa kuin valtio yhteiskunnalle: vieras ja vieraannuttava vapauden rajoitin, sek� keinojen ja p��m��rien k��nt�mist� p��laelleen. Anarkisteille normit ja arvot toimivat parhaiten - eli siis ovat kaikista hy�dyllisimpi� - silloin kun ne ovat jonkinlaisia oikopolkuja. Ne voivat vet�� yhteen kokemuksen kautta opittua k�yt�nn�llist� viisautta. Toisaalta taas, ne voivat olla auktoriteettimaisia itse��n p�nkitt�vi� k�skyj�, tai ne ovat voineet joskus olla hy�dyllisi�, mutta eiv�t muuttuneissa olosuhteissa en�� palvele mit��n anarkistista tarkoitusta, tai ainakaan mit��n hyv�� tarkoitusta. (3) Anarkistisista normeista ja arvoista puhuminen ei siis v�ltt�m�tt� ole �lyt�nt� - mutta niihin liittyy riski, joka on usein v�ltett�viss�. Yhteiskunnassa, joka on edelleen kristinuskon ja sen maallisten korvikkeiden t�ytt�m�, riski on siin� ett� n�iden moralististen sanojen perinteisesti absolutistinen k�ytt� s�ilyy siin� miten anarkistit k�ytt�v�t niit�. Onko sinulla normeja ja arvoja, vai onko niill� sinut? On yleens� parempi (joskaan ei tietenk��n v�ltt�m�tt� tai ehdottomasti parempi) ett� anarkistit v�ltt�v�t moralismin petollista sanastoa, ja sanovat suoraan mit� he haluavat, miksi he haluavat sit�, ja miksi he haluavat muidenkin haluavan sit�. Toisin sanoen, laittaa kortit p�yd�lle.

(4) Kuten normit ja arvot, anarkistien "ismit", vanhat ja uudet, ovat parhaimmillaan voimavarana, ei rajoitteena. Ne ovat olemassa meit� varten, ei p�invastoin. Sill� ei ole v�li� jos esimerkiksi min� olen saanut enemm�n irti situationismista kuin syndikalismista, siin� miss� joku toinen anarkisti on saanut enemm�n irti feminismist� tai Marxismista tai islamista. Miss� olemme k�yneet, tai edes se mist� tulemme, on v�hemm�n t�rke�� kuin se miss� olemme ja minne, jos minnek��n, olemme menossa - tai jos olemme menossa alkuunkaan samaan paikkaan.

(5) Olkoon "Tyyppi 1" viittaus anarkovasemmistolaisuuteen. Olkoon "Tyyppi 2" viittaus anarkokapitalismiin. Olkoon "Tyyppi 3" viittaus meta-tyyppiin ("nimill� �lk��n minua nimett�k�"). Tyypin 3 anarkisti torjuu kategorisesti kaikki kategorisoinnit. H�nen "olemassaolonsa edelt�� h�nen olemistaan" (Sartre). H�nelle mik��n ei ole v�ltt�m�tt�m�n v�ltt�m�t�nt�, ja kaikki on mahdollisesti mahdollista. H�nen mielest��n v�litt�myys kest�� liian kauan. "H�n lent�� oudoilla siivill�" (Shocking Blue). Winston Churchillin vaimo valitti joskus miehens� juomisesta. Churchill vastasi ett� h�n on saanut enemm�n irti alkoholista kuin alkoholi h�nest�. Tyypin 3 anarkisti ottaa enemm�n irti anarkismista kuin anarkismi h�nest�, ja h�n yritt�� ottaa enemm�n irti el�m�st� kuin el�m� ottaa h�nest�. Rakastava, ajatteleva, itse��n vahvistava, petomainen l�hestymistapa, jolla on niin monia k�yt�nn�n sovellutuksia kuin vain nerokkuus ja mielikuvitus mahdollistaa.

(6) Universaalisti sovellettavien periaatteiden torjuminen on periaatteessa sovellettavissa universaalisti. K�yt�nn�ss� jokaisella yksil�ll� on omat rajoituksensa, ja olosuhteiden pakot vaihtelee. Ei ole mit��n kaavaa onnistumiseen, eik� edes sen hyv�ksymist� ettei ole kaavaa onnistumiseen. Mutta j�rki ja kokemus tunnistavat tiettyj� n�ht�viss� olevan hy�dytt�myyden alueita. Anarkistien on esimerkiksi helppoa ja suositeltavaa pid�tt�yty� vaalipolitiikasta. On parempi, mutta usein mahdotonta, pid�tt�yty� ty�ss�k�ynnist�, vaikkakin usein on mahdollista tehd� jonkinlaista ty�paikkavastarintaa ilman kohtuutonta riski�. Rikokset, pime�t markkinat ja veronkierto ovat joskus realistisia vaihtoehtoja tai laajennoksia osallistumiselle valtion hyv�ksymiin j�rjestelmiin. Jokaisen t�ytyy punnita omia olosuhteitaan avoimella mielell�. Tee parhaasi ja yrit� olla j��m�tt� kiinni. Anarkisteilla on jo ihan riitt�v�sti marttyyreja.

(7) Anarkismi on muutosvaiheessa, ja se ahdistaa monia anarkisteja. On hyvin helppoa kannattaa maailman muuttamista. Puhe on halpaa. Ei ole alkuunkaan helppoa muuttaa omaa pient� nurkkaustaan siit�. Erot anarkismin perinteisten suuntausten v�lill� ovat ep�olennaisia, sill� anarkismin perinteiset suuntaukset ovat itsess��n ep�olennaisia. (Nykyhetken tarkoitusten vuoksi j�tet��n huomiotta Tyyppi 2, vapaamarkkina-anarkistit, joita ei tunnu juurikaan olevan olemassa muualla kuin Yhdysvalloissa, ja jopa siell� heill� on v�h�n kanssak�ymist�, ja viel� v�hemm�n vaikutusta, meid�n muiden kanssa.) Vasemmiston maailmanlaajuinen, peruuttamaton ja pahasti my�h�ss� oleva heikkeneminen jouduttaa anarkistien nykyist� kriisi�.

(8) Anarkisteilla on identiteettikriisi. Ovatko he yh�, vai ovatko he vain, vasemmiston vasemmistoa? Vai ovatko he jotain enemm�n tai jopa jotain t�ysin muuta? Anarkistit ovat aina tehneet enemm�n muun vasemmiston hyv�ksi kuin mit� muu vasemmisto on koskaan tehnyt heid�n hyv�kseen. Mik� tahansa anarkistien velka vasemmistolle on jo kauan sitten maksettu korkoineen takaisin. Nyt anarkistit ovat vihdoinkin vapaita olemaan oma itsens�. Mutta vapaus on pelottava ja ep�varma mahdollisuus, siin� miss� vanhat tavat, vasemmistolaiset kliseet ja rituaalit, ovat yht� mukavia kuin pari vanhoja kenki� (mukaanlukien puukeng�t). Ja viel�, koska vasemmisto ei ole en�� mink��nlainen uhka, ei anarkovasemmistolaiset ole mink��nlaisessa valtion sortotoimien vaarassa kun he muistelevat ja n�yttelev�t uudelleen muinaisia myyttisi� kulta-aikojaan. Se on suunnilleen yht� vallankumouksellista kuin pilvenpoltto, ja valtio siet�� kumpaakin samoista syist�.

(9) Kuinka "anarkistinen" maailma ylip��t��n edes on? Er��ll� tapaa katsottuna se on hyvin anarkistinen; toisella tapaa katsottuna ei alkuunkaan. Se on hyvin anarkistinen siin� mieless�, ett� kuten Kropotkin sanoi, ihmisyhteiskunta ja ihmiselo itsess��n on aina paljon riippuvaisempi vapaaehtoisesta yhteisty�st�, kuin mist��n mit� valtio m��r��. Eritt�in valtiojohtoisissa j�rjestelmiss� - entinen Neuvostoliitto tai nykyinen New York - hallitusj�rjestelm� itsess��n on vallassapysymisens� ja asioiden toimimisen suhteen riippuvainen sen omien lakien laajamittaisesta rikkomisesta. Toisella tapaa katsottuna maailma ei ole ollenkaan anarkistinen, koska miss��n ei en�� el� ihmisi� jotka eiv�t olisi jollain tapaa alisteisia jonkin valtion kontrollille.

Sota on liian t�rke�� j�tett�v�ksi kenraaleille, ja anarkia on liian t�rke�� j�tett�v�ksi anarkisteille. Jokainen taktiikka on kokeilemisen arvoinen kenelle tahansa joka on taipuvainen kokeilemaan niit�, joskin todistettuja virheit� - kuten ��nest�mist�, kirjojen kielt�mist� (etenkin omieni), sattumanvaraista v�kivaltaa ja liittoutumista autoritaarisen vasemmiston kanssa - on paras v�ltt��. Jos vaikka anarkistit eiv�t olekaan oppineet miten vallankumoustaa maailma, toivottavasti he ovat oppineet muutamia tapoja miten sit� ei tehd�. Se ei ole riitt�v�sti, mutta se on edes jotain.

(10) Prioriteeteista puhuminen on edistysaskel normeista ja arvoista puhumiseen, sill� sanaan liittyy v�hemm�n moralististen s�vyjen taakkaa. Mutta j�lleen, onko sinulla prioriteetteja vai onko niill� sinut?

(11) Itsens� uhraaminen on vastavallankumouksellista. Kuka tahansa, joka kykenee uhraamaan itsens� aatteen puolesta, kykenee uhraamaan sille my�s jonkun muun. N�in ollen solidaarisuus itsens� uhraajien kesken on mahdotonta. Et vain voi luottaa altruistiin. Et koskaan tied� milloin h�n saattaa tehd� jonkun tuhoisan teon yhteisen hyv�n nimiss�.

(12) "Taistelu sortoa vastaan" - miten mahtava sanonta! Niin tilava sirkusteltta ett� se kattaa kaikki vasemmistolaiset asiat, olivat ne miten naurettavia tahansa. Ja mit� ep�oleellisempia ne ovat p�ivitt�isen el�m�mme suhteen, sit� parempi. Vapauttakaa Mumia! Itsen�isyys It�-Timorille! L��kkeit� Kuubaan! Kielt�k�� maamiinat! Kielt�k�� pahat kirjat! El�k��n Chiapas! Laillistakaa pilvi! Pelastakaa valaat! Vapauttakaa Nelson Mandela! - ei, odottakaa, ne tekiv�t sen jo, nyt h�n on valtionp��mies, ja onko yhdenk��n anarkistin el�m� en�� entisens�? Kaikki ovat tervetulleita suuren katon alle yhdell� ehdolla: pid�tt�ytyminen kaikesta kritiikist� kaikkia muita kohtaan. Sin� allekirjoitat minun vetoomukseni ja min� allekirjoitan sinun...

Yll�pit�m�ll� julkista kuvaa yhteisest� taistelusta sortoa vastaan, vasemmistolaiset piilottavat hajanaisuutensa ja heikkoutensa lis�ksi my�s - paradoksaalisesti - sen mit� he todella jakavat: valtio-/luokkayhteiskunnan perustavien elementtien hiljaisen hyv�ksymisen. Ne, jotka tyytyv�t yhteis�n illuusioon, ovat vastahakoisia ottamaan riskin sen antaman v�h�p�t�isen tyydytyksen menett�misest�. Ja ehk� he pelk��v�t viel� enemm�n sen aidon asian etsimist�. Kaikki edistyneet teolliset demokratiat siet�v�t uskollista vasemmisto-oppositiota, mik� on pelk�st��n reilua, sill� tunne on molemminpuoleinen.

Alkuteksti: Green Anarchy #16 (Kes� 2004), s.6-7

Kreikka: 5 vuotta ehdollista poliisiauton tuhopoltosta

ma, 21 hein� 2008 11:35:09 +0100

Marios Tsourapasin ja Chrysostomos Kontorevithakisin oikeudenk�ynti poliisiauton tuhopoltosta ja tuhopolton yrityksest� p��ttyi viime keskiviikkona. Molemmat pid�tettiin aamuy�ll� 5. kes�kuuta 2007 Ateenan Palaio Falironin l�hi�ss� kun he olivat laittamassa bensakanistereita poliisiauton alle. Lis�ksi pid�tettiin l�hist�ll� ollut Stefanie S., joka sai my�s samat syytteet.

Stefanien kohdalla syytteist� luovuttiin kokonaan. Syyllisyytens� my�nt�neet Tsourapas ja Kontorevithakis saivat viisi vuotta vankeutta ehdollisena, eli he p��sev�t molemmat vapaalle. Pid�tys tapahtui tiistaina aamuy�ll� 5. kes�kuuta 2007, ja kyseess� oli Kreikan kyttien tuon vuoden ensimm�iset pid�tykset toistuviin y�llisiin anarkistien pommi-iskuihin liittyen. Tsourapasia ja Kontorevithakisia oli seurattu koko p�iv� sen j�lkeen kun toisen heist� oli huomattu ostaneen supermarketista tyhji� kanistereita. Ainakin yksi poliisiauton alle laitetuista kanistereista ehti sytty� palamaan ja aiheuttaa vahinkoja autolle ennen kuin kyt�t pid�ttiv�t tekij�t.

Kaikkia pid�tettyj� pahoinpideltiin eritt�in rajusti, muun muassa potkimalla jalkojen v�liin. Pieksemiset eiv�t kuitenkaan saaneet pid�tettyj� puhumaan mit��n kuulustelijoille.

Stefanie sai hermoromahduksen pahoinpitelyst� ja kohtelustaan poliisiasemalla, ja h�net vietiin sairalaan, jossa h�n kuitenkin sai vain ensiapua ennen palautusta poliisiasemalle. H�nt� tutkineet l��k�rit totesivat ��rimm�isest� stressist� aiheutuneesta psykoosista johtuneen muistinmenetyksen.

Anarkistit Kreikassa ovat tehneet useita iskuja pankkeja, poliiseja ja muita kohteita vastaan solidaarisuutena syytetyille.

Tsourapas ja Kontorevithakis l�hettiv�t seuraavan kirjeen pari viikkoa pid�tyksens� j�lkeen:

"K�ynniss� on sota, pidimme siit� tai emme. T�ss� sodassa jokainen ottaa kantaa, valitsee puolensa. Niin sanotut "puolueettomat", eli ne jotka p��tt�v�t olla hiljaa neutraaliuden nimess�, eiv�t tee muuta kuin edesauta vallanpit�jien vahvistumista.

Emme en�� sied� koulujen, mielisairaaloiden ja vankiloiden sis�ll� tapahtuvia rikoksia, jotka jatkuvat palkkaty�n, tai toisin sanoen, tuhansien ty�t�tekevien j�rjestelm�llisen riiston muodossa. Emme en�� sied� yhteiskuntaa, joka on uppoamassa kulutusvimman ja v�linpit�m�tt�myyden suohon. Yhteiskunta joka ei tee muuta kuin kumarra todellisille vallank�ytt�jille, sallien uuden Rooman imperialistiset sodat, kumartaen Pax Americanalle ja sen tottelevaisille liittolaisille, jotka j�tt�v�t j�lkeens� lukemattomia kuolleita (Irak, Libanon, Afganistan, Palestiina) demokraattisen totalitarismin edist�misen nimiss�.

N�ist� syist� p��timme ottaa osaa t�h�n sotaan anarkisteina vallankumouksen puolella, tiet�en alusta asti p��t�ksemme mahdolliset seuraukset. Vallankumouksen, joka Rosa Luxembourgin sanoin, "tiet�� miten sanoa min� olin, olen, ja tulen olemaan." Vallankumouksen, joka ei tunne muuta kuin hy�kk�yksen.

Ilmaisemme solidaarisuutemme poliittisia vankeja kohtaan, v�litt�m�tt� siit� hyv�ksyv�tk� he vastassaan olevat syytteet.

Lopuksi, emme halua puhua jutustamme, emmek� kommentoida pahoinpitely�mme, poliisin tietovuotoja tiedoista joita he v�itt�v�t meist� ker�nneens�, emmek� halua pyyt�� mit��n itsellemme. Haluamme kuitenkin tuomita 20-vuotiaan naisopiskelijan ep�oikeudenmukaisen kohtelun poliisin tiloissa. H�nell� ei ollut mit��n tekemist� iskumme kanssa.

On provosoivaa vangita 20-vuotias ihminen kun ainoa "raskauttava" todiste h�nt� vastaan on yst�vyys, samaan aikaan kun Tsitouridisin ja Papamarkisin kaltaiset huijarit* ovat vapaina, huolimatta siit� ett� he varastivat 800 miljoonaa euroa kreikkalaisilta, ja jatkavat ry�st�puuhiaan vahingoittumattomina.

Ilmiantajat seis - Toverit, eteenp�in!

Taistelu jatkuu kaikin keinoin voittoon asti

Intohimo vapauteen on kaikkia vankiloita vahvempi

Vallankumous, aina ja ennen kaikkea"

Marios Tsourapas
Koridallosin Vankila, Ateena

Chrysostomos Kontorevithakis
Aulonan Vankila

*Entinen ty�ministeri Savvas Tsitouridis pakotettiin eroamaan huhtikuussa 2007, sen j�lkeen kun k�vi ilmi ett� h�n oli kumppaneineen sotkeutunut skandaaliin, jossa valtion arvopapereita myytiin el�kerahastoille.

L�hteet:
Anarchists Tsourapas and Kontorevithakis convicted, set free (Ateenan Indymedia)
Letter from M. Tsourapas - Chr. Kontorevithakis (Ateenan Indymedia)
Greek police say 3 arrested while rigging police vehicle with homemade bombs (Infoshop News)
Athens, Greece: Two anarchists and a female friend of theirs in pre-trial detention (Infoshop News)

Urvision - Villej� visioita

su, 20 hein� 2008 18:01:41 +0100

11.-17. elokuuta 2008
Mets�ss� Tukholman lounaispuolella

Urvision on n�kemys villist� el�m�ntavastamme. Kutsumme luonnolliseen ymp�rist��n kaikki, jotka haluavat/kaipaavat/tavoittelevat el�m�� sivilisaation ulkopuolella, viikoksi luomaan visioita, verkostoitumaan, jakamaan ajatuksia ja taitoja. Kutsumme sinut viett�m��n viikkoa, jonka ajan olemme osa villi�, jonka aikana voimme l�yt�� energiaa ja inspiraatiota pyrkimyksiss�mme kohti tasapainoista el�m��. Visiomme tapaamisesta on viikko, joka pit�� sis�ll��n kaikki ker�ilij�mets�st�j�el�m��n liittyv�t osa-alueet - el�m�ntapaan, jota meid�n on tarkoitettu el�v�n. Pyrimme kohti kokonaisvaltaista n�k�kulmaa, joka koskettaa k�yt�nn�llisi�, pohdinnallisia, sosiaalisia ja henkisi� villin el�m�n osa-alueita. T�m� sis�lt�� my�s sen kuinka parhaiten puolustaa luontoa, jonka osa olemme, sivilisaation tuhoisuutta vastaan. Urvision tullaan j�rjest�m��n vapauden hengess�, jossa antaminen on saamista. Joten jos sinulla ei ole rahaa, voit silti tulla tapaamiseemme. Ruoka, vegaaninen ja paleo, on ilmaista tai perustuu vapaaehtoisiin lahjoituksiin. Kokoontumisen aikana voit tulla ja menn� mielesi mukaan. Tapaamisesta saattaa tulla liikkuva, koska emme tunnusta sivilisaation maanomistusoikeuksia ja siten emme kysy lupaa olla alueilla joilla ei ole ihmisasutusta. T�ss� on my�s yhteys pyrkimykseemme kohti liikkuvaa (nomadista) el�m��.

Saadaksesi lis�tietoja suunnitelmistamme sen suhteen mit� aiomme tehd� tapaamisessa, mit� on hyv� tuoda, ja saapumisohjeista, ota yhteytt� osoitteen www.vildvaxande.org kautta. Sama p�tee my�s muihin kysymyksiin.

Lopuksi haluamme sanoa ett� osa tapaamisen visiota on el�m�n juhlistaminen. Villiyden ja vapauden juhla, kiitollisuuden hengess� kaikkea sit� kohtaan mit� meille on annettu.

Luonnon kanssa tasapainossa olevan el�m�n puolesta,

Det vildvaxande kollektivet
vildvaxande.org

Alustava ohjelma

Maanantai 11.8.

8-9

9-12

12-14

14-17

17-19

19-22

Tiistai 12.8.

8-9

9-12

12-14

14-17

17-19

19-22

Keskiviikko 13.8.

8-9

9-12

12-14

14-17

17-19

19-22

Torstai 14.8.

8-9

9-12

12-14

14-17

17-19

19-22

Y�ll�

Perjantai 15.8.

8-9

9-12

12-14

14-17

17-19

19-22

Lauantai 16.8.

8-9

9-12

12-14

14-17

17-19

19-22

Sunnuntai 17.8.

8-9

9-12

12-14

14-17

17-19

19-22

Lyhyit� kuvauksia ohjelmasta (aakkosj�rjestyksess�):

Ansat
Opettelemme rakentamaan yksinkertaisia ansoja pienten el�inten pyyt�mist� varten. Niit� ei k�ytet� tapaamisen aikana
Avausseremonia
Pid�mme lyhyen seremonian Urvisionin avaamiseksi ja kiitt��ksemme maata ett� voimme olla t��ll�
Empaattinen kommunikointi - kuinka luoda yhteys?
Mit� kommunikoinnissamme on sellaista mik� tekee yhteyden luomisesta vaikeampaa tai helpompaa? Kuinka voimme saada omat ja muiden tarpeet kohtaamaan?
Energiaharjoituksia
Opi tuntemaan
Heimon muodostaminen
Suunnittelua niille jotka haluavat rakentaa todellisen fyysisen yhteis�n ja el�� yhdess� jossain
Hieronta
Hieromme toisiamme
Hikimajan rakentaminen
Rakennamme hikimajan saunoaksemme siin� p�iv� tapaamisen j�lkeen, 18. elokuuta
Huovutus ja v�rj�ys
Opetellaan tekem��n huopakangasta villasta
Jousella ampuminen
Ammumme jousella ja nuolella
Jousen tekeminen
Ker��mme ainesosat ja rakennamme jousen. Osallistujien kannattaa tuoda mukanaan puukko ja kirves
J��hyv�isjuhla ja seremonia
Juhlimme! Tuokaa soittimia!
Kasvik�vely
Sy�t�vien luonnonvaraisten kasvien tunnistamista
Kasvil��kint� perinteisess� ja uudessa shamanismissa
Ajatuksia, haasteita ja mahdollisuuksia
Kivenhakkaus
Kivenhakkaaja Dan K�rrefors n�ytt�� miten kivest� voi tehd� ter�vi� ty�kaluja ja nuolenk�rki�
K�sit�it� koivuntuohesta
Teemme koivuntuohesta tupen puukkoon, kulhon sek� sandaalit
K�ysi/naru
Opettelemme muutamia eri tapoja narujen tekemiseksi luonnomateriaaleista
Luonnolliset ehk�isymenetelm�t
Keskustelua luonnollisista ehk�isymenetelmist�
Miesten rinki
Millaista on olla mies ja mit� se tarkoittaa. Aloitamme keskustelun niin ett� mukana on vain miehi�, ja tapaamme my�hemmin naisten ringin
Naisten rinki
Millaista on olla nainen ja mit� se tarkoittaa. Aloitamme keskustelun niin ett� mukana on vain naisia, ja tapaamme my�hemmin miesten ringin kanssa
Neuvottelut ja konfliktit
Keinoja k�sitell� riitoja ja saavuttaa sopu
Ompelemista
Ompelemme hanskat
Permakulttuuri
Omavaraisuuden saavuttamista permakulttuurisen puutarhafilosofian avulla
Piilotetut valtarakenteet
Tarkastelemme yhteiskunnassa olevia piilomekanismeja joita nykyiset poliittiset mallit eiv�t tuo esiin. Kuinka sotaa terrorismia vastaan k�ytet��n psykologisen sodank�ynnin muotona. Onko ilmaston l�mpeneminen ja �ljypiikki totta vai huijausta?
Puun kaivertaminen
Kaiverramme puusta kulhon, lusikan ja muita juttuja
Rinki
Kuinka luoda ryhmi� jotka pohjautuvat hierarkian sijaan yhteisty�h�n. Lis�ksi jotain shamanistijuttuja
Rumpumatka
Toisenlaista tietoisuutta tavoitellaan shamanistisin keinoin
Sis�inen ja ulkoinen alastomuus
Keskustelua alastomuudesta sielussa ja ruumiissa
Solmut
Opettelemme tekem��n muutamia hy�dyllisi� solmuja
Synnytys
Keskustelua maanl�heisest�/villist� synnytt�misest�
S�hk�s�teily - sit� on ilmassa
Keskustelua pitk�kestoisesta s�hk�s�teilyst�. Miten se vaikuttaa kaikkeen el�v��n. Lis�ksi puhutaan s�hk�yliherkist� ihmisist� ja siit� mit� hy�tyj� voi olla el�m�st� s�hk�s�teilyn ulkopuolella.
Tarkkaavaisuuden harjoittaminen
Harjoituksia tarkkaavaisuuden ja huomiokyvyn parantamiseksi
Tietoisuuden harjoittamien
Harjoituksia joilla saavuttaa alkuper�isv�en mallinen tietoisuus
Todenpuhuminen
Opettelemme olemaan aitoja kun puhuessamme ja kuunnellessamme, luonnollisessa kommunikaatiossamme. Puhumme my�s sivistyneen yhteiskuntamme t�ytt�v�st� uhrimentaliteetista
Tulenteko
Ker��mme materiaalit ja teemme tulta jousipora -menetelm�ll� ja k�sin
Vihre� anarkia
Johdatus ekoanarkistisiin ajatuksiin, sek� keskustelu
Villi vanhemmuus
Johdatus aiheeseen ja keskustelua villist� ja maanl�heisest� vanhemmuudesta. Mik� on luonnollista lapsillemme?
Ymp�rist�n puolustaminen
Keskustelua keinoista ja taktiikoista luonnon puolustamiseksi sivilisaation hy�kk�yksilt�

Muita juttuja

Ruoka ja juoma
Yrit�mme tarjota ilmaiseksi niin paljon ruokaa kuin mahdollista, mutta olisimme eritt�in kiitollisia lahjoituksista, etenkin ruoan, mutta my�s rahan muodossa. Ruoka-ainesten suhteen toivoisimme esimerkiksi p�hkin�it�, munia, lihaa ja kalaa paleoruokavaliota sy�ville, sek� papuja, linssej�, riisi�, pastaa, leip�� jne.. kasvissy�jille. Tietenkin otamme vastaan my�s vihanneksia ja hedelmi�, mutta niiden saaminen on meille helpompaa.

Iso osa ruoasta on dyykattua, eli tavaraa mit� kaupat ovat heitt�neet pois. Se tarkoittaa sit� ett� paleomenu ei valitettavasti voi tarjota villi� lihaa, vaan joutuu tarjoamaan teollista lihaa, sill� sit� onnistumme saamaan. Joten jos et halua sy�d sit� tai vegaaniruokaa, tuo omat ruokasi.

Jos mahdollista niin tuo jotain ruokaa, koska sitten j�rjest�jien ei tarvitse dyykata niin paljoa.

Ruoan teemme vuoroissa

Juomme j�rvivett�, mink� ei pit�isi olla onglema, mutta jos olet herkk�vatsainen niin voi olla hyv� idea tuoda vesisuodatin tai puhdistustabletteja, tai keitt�� vesi.

Asioita joita on hyv� olla mukana
Teltta, makuupussi, puukko, l�mpim�t ja sateenpit�v�t vaatteet, kulho ja lusikka, taskulamppu, ruokaa ja/tai rahaa lahjoitukseksi, soittimia, rahaa distro-ostoksiin, pieni kirves, pussi kasvien ker��mist� varten, nahkaa k�sit�ihin, hirvensarvia kivenhakkauspajaan, huopia hikimajaan jne...

�l� tuo
Koiria ja kameroita

Asioita joiden suhteen tarvitsemme apua
Ruoka, rahalahjoitukset, suuret ruoanlaittoastiat, aloitteita ty�ryhmiksi ja keskusteluiksi, apua valmisteluissa ja siivoamisessa ennen ja j�lkeen tapaamisen, pressuja, ensiapupakkauksia, sankoja. Jos voit auttaa jossain, olisi mukavaa jos voisit kirjoittaa siit� ja kertoa niin tied�mme siit� etuk�teen.

Lapset
Ovat eritt�in tervetulleita.

Sijainti ja ilmoittautuminen
Auttaaksesi meit� tapaamisen suunnittelussa, haluisimme ett� otat yhteytt� meihin ja kerrot kuinka monta teit� on tulossa ja sy�ttek� paleo- vai vegaaniruokaa. Meilt� saat tapahtumapaikan sijainnin ja saapumisohjeet. Ota yhteytt� s�hk�postilla, tai soittamalla numeroon +46 76 11 74 664. Puhelin avataan todenn�k�isesti vasta noin viikkoa ennen tapaamista.

Englanninkielinen lentolehtinen

Kuvaus viime vuoden tapaamisesta (englanniksi)

Antifasisti pid�tetty Pietarissa

su, 20 hein� 2008 12:01:00 +0100

16. hein�kuuta poliisi pid�tti Pietarissa 22-vuotiaan antifasistin Alekseui Bychinin. H�n on saamassa syytteen vakavan ruumiinvamman tietoisesta aiheuttamisesta. H�net laitettiin tutkintavankeuteen 18. hein�kuuta. Kes�kuun 12.-13. v�lisen� y�n� noin 20 antifasistipunkkaria oli kaupungilla. Aleksei ja h�nen kaverinsa olivat pikkasen muun porukan takana. Kahden natsiskinin porukka meni heid�n ohitseen tehden "sieg heil" -tervehdyksi�. Aleksei k�sitti natsien aikovan k�yd� h�nen kimppuunsa, sill� toisella heist� oli rikottu pullo k�dess��n. Syntyi tappelu, jonka aikana Aleksei joutui k�ytt�m��n veist� toista hy�kk��j�� vastaan. H�n haavoitti toista natsia veitsell��n, ja fasistit pakenivat. Lopulta k�vi ilmi ett� toinen natseista oli poliisi. Pietarin poliisi k�ytti useita laittomia keinoja tutkiessaan tapausta kes�- ja hein�kuun. Joukko punkkareita Pietarista ja l�hialueilta vietiin tuntikausia kest�viin "keskusteluihin", joissa ei noudatettu mink��nlaista protokollaa. Ihmis� uhkailtiin, otettiin laittomasti kiinni konserttien j�lkeen, k�nnyk�it� takavarikoitiin, ja saadakseen ker�tty� tietoja poliisi jopa teki valetunnuksia suositulle ven�l�iselle facebook-kopio nettisivustolle vkontakte.ru. 16. hein�kuuta Pietarissa pid�tettiin kotoaan l�hd�ss� ollut antifasistipunkkari. H�net vietiin Mytinskaya -kadun poliisiasemalle ja sidottiin patteriin tunneiksi. T�m�n j�lkeen h�net pakotettiin soittamaan Aleksei Bichinille ja ehdottamaan tapaamista kaupungin keskustassa. Tapaamispaikalla Aleksei pid�tettiin ja vietiin poliisiasemalle, jossa poliisit eiv�t suostuneet antamaan h�nelle vett� ja ruokaa, jota Aleksein yst�v�t olivat asemalle tuoneet. On my�s hyv� pist�� merkille, ett� todistajien kuulustelun aikana 17. hein�kuuta, aseman humalaisia poliiseja sanoi olevansa kansallissosialismin kannattajia ja he tekiv�t "sieg heil" -tervehdyksi�. Lis�ksi Aleksein ja h�nen yst�viens� koteihin tehtiin kotietsint�j�. Me, Aleksein yst�v�t ja toverit, olemme varmoja siit� ett� h�n toimi itsepuolustukseksi tuossa tappelussa. Tuemme kaikki vastarintakeinoja uusnatsismia vastaan, my�s suoraa ja fyysist� toimintaa. Meille on ilmiselv�� ett� valtion elimet ovat t�ynn� nationalistista henke�, ja kun n�it� taipumuksia ei kitket�, emme luota sanaakaan viranomaisten puheisiin joissa puhutaan suvaitsevaisuudesta ja muukalaisvihan vastustamisesta. Antifasistinen tiedotusryhm� e-mail: antifa_spb (at) riseup.net puh: +79817452556 Pietarin Anarkistisen Mustan Ristin pankkitili (rahat t�ytyy siirt�� euroissa, ja vain yksityishenkil�iden tekem�t lahjoitukset sallitaan. Jos siirron kanssa on ongelmia, ota yhteys yll�olevaan osoitteeseen.) beneficiary Bank: Bank VTG24 (JSC) In favour Acc 30301 840 2 00001060000, St.Petersburg, Russia Bank VTB24(JSC) Branch7806 Swift: CB GU RUMM Beneficiary 40817978603060007327 Vargina Yekaterina Nonovna Alkuper�inen teksti ven�j�ksi: http://piter.indymedia.ru/node/5055 http://ru.indymedia.org/newswire/display/20741/index.php Teksti englanniksi: http://avtonom.org/index.php?nid=1896

Sijoittajat mellakoivat Pakistanissa

la, 19 hein� 2008 15:39:04 +0100

Satoja p�rssikurssien laskusta suuttunutta sijoittajaa hy�kk�si torstaina Karachin p�rssiin, joka on Pakistanin merkitt�vin osakkeiden kauppapaikka. Jopa tuhat p��osin piensijoittajaa oli kokoontunut vaatimaan p�rssin sulkemista v�liaikaisesti osakkeiden arvon sy�ksykierteen katkaisemiseksi.

Kun vaatimukseen ei suostuttu, alkoi paikkojen hajottaminen kunnes paikalle tullut poliisi h��ti hulinoitsijat paikalta. Useita ikkunoita rikottiin ja ainakin kaksi ihmist� loukkaantui. Pienempi� mielenosoituksia oli Lahoressa ja Islamabadissa, joissa poltettiin autonrenkaita p�rssien edustoilla. Pakistanin ep�vakaasta poliittisesta tilanteesta huolimatta maan osakemarkkinoilla meni lujaa aina t�m�n vuoden huhtikuuhun asti. Sen j�lkeen Karachin p�rssin KSE-100 indeksi on laskenut 35 prosenttia. Yritykset sy�ksykierteen lopettamiseksi eiv�t ole onnistuneet. Pelk�st��n t�m�n viikon maanantain j�lkeen indeksi on laskenut 18 prosenttia, ja osakkeiden hinnat ovat laskeneet p�ivitt�in kahden viikon ajan. Perjantaina koettiin muutos, kun p�rssin j�rjest�m� poikkeuksellinen y�kaupank�ynti nosti indeksi� hurjat 0,94 prosenttia.

Yritysten ja yksityisten suuri velkataakka, sek� kasvava inflaatio ovat sy�neet luottamusta maan talouteen. Inflaatio on t�ll� hetkell� yli 21 prosenttia. N�in kova infaaltio koettiin Pakistanissa viimeksi 70-luvulla.

Osakemarkkinat ovat viime aikoina olleet laskussa kaikkialla maailmassa.

L�hteet:
Investors riot in Pakistan as market tumbles (Marketwatch)
Protest over Pakistan share slump (BBC)
Pakistani investors stone bourse as markets slump (Reuters)
Pakistani stocks steady after investors given exit (Reuters)
Pankkien huolet vetiv�t Euroopan p�rssit laskuun (HS)

Joensuussa talonvaltaus

pe, 18 hein� 2008 23:23:49 +0100

Joensuussa vallattiin perjantaina 11.7. Penttil�n vanha saunarakennus kulttuurik�ytt��n. Se sijaitsee r�meik�ss� keskustan l�hell�. Ensimm�isen� p�iv�n� tiloissa siivottiin ja j�rjestettiin akustisia- ja r�pkeikkoja. Illan aikana talolla vieraili toistasataa ihmist� ohjelmaa seuraamassa. Joensuussa on paljon tyhjill��n seisovia rakennuksia, mutta samaan aikaan tilojen puutteesta k�rsiv�t mm. kulttuurintekij�t. Vapaa Joensuu -verkosto aikoo tulevaisuudessakin vapauttaa tyhjill��n seisovia tiloja hy�tyk�ytt��n. T�m� oli vasta alkua.

Turku: Kulttuurikeskus Jokikatu avaa ovensa j�lleen!

pe, 18 hein� 2008 14:00:00 +0100

23.5.2008 Turun Tilalaitoksen toimeksiannosta h��detty autonominen kulttuurikeskus Jokikatu jatkaa toimintaansa lyhyen kes�loman j�lkeen 18.7.2008 Tilalaitoksen ja NCC:n neuvottelujen jumiuduttua j�lleen kerran ja esisopimuksen purkauduttua taiteilijoiden tilaongelma ei ole ratkeamassa aikoihin mihink��n. Tahdomme k�ytt�� Jokikadun kiinteist�� monimuotoisena kulttuuritilana, kunnes kaupunki osoittaa toisen tarkoitukseen soveltuvan tilan tai ryhtyy yhteisty�ss� kanssamme kunnostamaan Jokikatua kiinteist�n historian ja arkkitehtuurin vaatimalla tavalla. L��k�reit� ei vaadita tekem��n leikkauksia kotonaan eik� poliisia pit�m��n pid�tettyj� vaatekomerossaan, joten miksi taiteilijoiden pit�isi ty�skennell� vailla asianmukaisia tiloja? Mink� ammatin harjoittajia kulttuurikaupunki suojelee ja tukee? Miss� on Turussa tilaa kulttuurin tekij�ille?

Toivomme Tilalaitoksen t�ll� kertaa ryhtyv�n asianmukaisiin neuvotteluihin kanssamme. H�tik�im�ll� ja s��litt�vi� tekosyit� keksim�ll� ei asioita ratkaista emmek� aio luovuttaa ennen kuin Tilalaitos ryhtyy tositoimiin h�pe�llisen tilanteen korjaamiseksi. Ei en�� tyhji� lupauksia, vaan tekoja. Olemme kiinnostuneita neuvottelemaan tilojen k�ytt�tarkoituksesta ja sen vaatimista muutost�ist� Tilalaitoksen kanssa ja k�ytt�m��n Jokikatua kunnes NCC todella ostaa kiinteist�n Tilalaitokselta (jos n�in joskus tapahtuisikin). Kaupunki ei hy�dy tyhjill��n olevasta kiinteist�st� t�ll� hetkell� mitenk��n. Kulttuurikeskuksen toiminta tiloissa est�isi vandalismin arvokasta kiinteist� kohtaan ja auttaisi h�d�nalaisia taiteilijoita tarjoamalla n�ille edes v�liaikaisen ty�tilan.

Autonominen kulttuurikeskus Jokikatu on Turun Valtaajien ja Turku Euroopan alakulttuurip��kaupunki 2011 - hankkeen yhteisty�projekti. Turun Valtaajat vastaavat tilojen hankkimisesta sek� kunnossapidosta ja Alakulttuurip��kaupunki - hanke toimii sis�ll�ntuottajana kulttuurikeskukselle. Jokikadulla on jo vuosien status taiteilijakiinteist�n� ja kev��ll� toiminut kulttuurikeskus teki tilan tutuksi sadoille turkulaisille. Pyrimme tarjoamaan kaikille avointa, ilmaista kaupunkikulttuuria jota kapitalismin sanelemat ehdot eiv�t rajoita. Ensimm�isell� aukioloviikollamme n�yt�mme joka ilta klo 20 tekij�noikeusvapaita elokuvia. Luvassa my�s tilojen ja pihapiirin kunnostusta, grillausta, keskustelutilaisuuksia, k�sity�kerho, musiikkia sek� lautapeli-ilta. Toivotamme kaikki kaupunkilaiset eritt�in tervetulleiksi Jokikadulle; tekem��n, kokemaan ja kertomaan millaista kaupunkikulttuuria SIN� haluaisit alakulttuurip��kaupunki Turkuun.

Kulttuuri kuuluu kaikille! Jokikatu kulttuurille NYT!

Tiedotus
Turun Autonominen kulttuurikeskus ry.

Viikon ohjelma

Pe 18.7.

18:00 Back to the Jokikatu! Ikkunalevyjen irrottamista, pihan ja sis�tilojen siivoilua ym. Talkoov�elle ja ohikulkijoille my�s Jokikadun Grilli (c) kuumana

La 19.7.

15:00 Banderollitalkoot
17:00 Kokous galleriatilojen k�yt�st�
20:00 Leffailta: Jesus Camp
22:00 Dio Dominus - herkk�� progeimprovisaatiota punk-sanoituksin

Su 20.7.

16:00 Aktivistien k�sity�kerho
18:00 Talokokous
20:00 Leffailta: El�inoikeus-dokumentteja

Ma 21.7.

18:00 Luovan Kaaoksen Keskuskomitean kokous
19:00 --> Grilli kuumana
20:00 Leffailta: South Park. Tule katsomaan South Parkia isolta ruudulta ja toivo lempijaksosi.

Ti 22.7.

16:00 Kirjoituspiirin tapaaminen. Uudet j�senet tervetulleita!
18:00 Keskustelu: Anarkismi ihmissuhteissa
20:00 Leffailta: YouTube. N�yt� screenilt� lempivideosi. Luvassa ainakin koiratanssin maailmanmestari, Mumin visar allt, M�kki�vellism, Hatten �r din ja muut klassikot.

Ke 23.7.

17:00 Taideslummi 2008 suunnittelukokous
18:00 Talokokous
20:00 Leffailta: Musavideo-levyraati. Tuo mukanasi levyraatiin osallistuvat videot tai n�yt� Youtubesta.

To 24.7.

15:00 Shakkiturnaus. Tuo shakkilauta mukanasi, haasta ja pelaa.
17:00 Vaihtoehtoisten kulttuuritoimijoiden huippukokouksen suunnittelua
20:00 Leffailta: 1984

Pe 25.7.

17:00 Lautapelej�! Tuo lempilautapelisi mukanasi, paikanp��ll� ainakin Carcassonne-turnaus
19:00 --> Grilli kuumana
20:00 Leffailta: Uskontokriittisi� elokuvia (Jonestown, Waco Texas ja Heaven's Gate)

Lyhyet esittelyt elokuvista:

Jesus Camp on 2006 ensi-iltansa saanut Rachel Gradyn ja Heidi Ewingin ohjaama dokumenttielokuva. Dokumentti kuvaa miten Pohjois-Dakotan her�tyskristilliset helluntailaiset pyrkiv�t muokkaamaan lasten mieli� hurmoshenkisell�
"Jeesus-kes�leirill�". Dokumentissa n�hd��n muun muassa, miten noin kymmenvuotiaita lapsia pyydet��n uhraamaan henkens� Jeesuksen puolesta, liittym��n "Jumalan sotureiksi", rukoilemaan Jumalaa pahvisen George W. Bush -hahmon edess� ja pyyt�m��n itkien aborttien kielt�mist�.
El�inoikeus-dokumentteja
South Park (SP) on yhdysvaltalainen kulttimaineen saavuttanut animaatiosarja, joka kertoo pienest� South Park -nimisest� kaupungista Coloradon osavaltiossa Yhdysvalloissa. Sarjan p��henkil�in� on nelj� ala-asteik�ist� poikaa: lihava ja kiroileva Eric Cartman, juutalaispoika Kyle Broflovski, l�hes joka jaksossa kuoleva Kenny McCormick sek� joukon henkisen� johtajana Stanley "Stan" Marsh. South Parkin tekij�t antoivat kev��ll� 2008 oikeuden katsoa ja esitt�� sarjan jaksoja vapaasti ei-kaupallisissa tarkoituksissa.
YouTube on Googlen omistama suosittu internetiss� toimiva monikielinen videopalvelu. YouTubessa kautta k�ytt�j� voi lis�t� omia videoita tai katsoa sek� ladata muiden k�ytt�jien lis��mi� videoita. YouTube-illassa katsotaan yleis�n toivomia videoita sek� YT klassikoita.
YouTuben innoittamana musiikkivideo-levyraati. Etsi kauneimmat ja kamalimmat musiikkivideot, n�yt� ne yleis�lle ja kuule arvostelut.
Orwellin 1984 tuskin esittelyj� kaipaa. Isoveli valvoo Oseanian asukkaita ja kontrolliyhteiskunta pakottaa yksil�n osaksi valtavaa koneistoa. Sopeudu tai tuhoudu.
Uskontokriittisess� elokuvaillassa n�hd��n elokuvia kulteista. J�risytt�v� dokumentti People's Temple-seurakunnan joukkoitsemurhasta 1978 saa katsojan kyseenalaistamaan kristinuskon harmittomuuden. N�ht�vill� my�s elokuvia Wacon ja Heaven's Gate-kultin vaiheista ja viimeisist� ajoista.

Lis�� tietoa:
autonominenkulttuurikeskus.blogspot.com

Genovan verinen taistelu

to, 17 hein� 2008 19:19:01 +0100

Satoja tuhansia globalisaation vastustajia kokoontui Italian Genovaan G8-kokouksen aikaan kes�ll� 2001. Paikalla koettiin yhdet Italian historian rajuimmista mellakoista, kun tuhannet ihmiset hy�kk�siv�t kapitalismia vastaan. Tuona kes�n� massamielenosoitukset ja mellakat uhkasivat toden teolla suljettujen ovien takana maailmanhallinnasta keskustelevia johtajia. T�m� saattaa osaltaan selitt�� poliisiv�kivallan raakuutta; demokratian takataskussa oleva fasismi otetaan k�ytt��n silloin kun valtio kokee itsens� uhatuksi. Suurin osa mielenosoittajista osoitti mielt��n sivistyneen rauhallisesti, mutta poliisi hakkasi monista verist� m�ss��. Yksi mielenosoittaja teloitettiin ampumalla l�hiet�isyydelt� kasvoihin. Pid�tettyj� kidutettiin vankileiriss� kaupungin ulkopuolella.

Guardian -lehden Nick Davies kuvailee artikkelissaan Genovan mielenosoitusten j�lkeisi� ratsioita ja tapahtumia.

Kello oli v�h�n alle keskiy�n kun ensimm�inen poliisi l�i Mark Covellia pampulla vasempaan olkap��h�n. Covell teki parhaansa huutaakseen italiaksi olevansa journalisti, mutta parissa sekunnissa h�n oli pampuilla hakkaavien mellakkapoliisien ymp�r�im�n�. H�n pysytteli hetken jaloillaan, mutta sitten pampunisku polviin pakotti h�net maahan. Maatessaan mahallaan pime�ss�, peloissaan ja mustelmilla, h�n ymm�rsi poliiseja olevan kaikkialla ymp�rill��n, kokoontumassa hy�kk��m��n Diaz Pertinin koulurakennukseen, jossa 93 nuorta mielenosoittajaa nukkui lattioilla. Covellin suurin toivo oli siin�, ett� poliisit murtautuisivat p��portin l�pi riitt�v�n nopeasti, kiinnitt�m�tt� h�neen enemp�� huomiota. Jos niin k�visi, h�n voisi ontua kadun yli Indymedia -keskuksen suojaan, jossa h�n oli viett�nyt edelliset kolme p�iv�� kirjoittamassa raportteja G8-kokouksesta ja mielenosoitusten poliisiv�kivallasta.

Tuolla hetkell� poliisi tuli h�nen luokseen ja potkaisi rintaan niin suurella voimalla, ett� koko vasen puoli rintakeh�st� antoi periksi. Puolen tusinaa kylkiluuta katkesi, ja niiden pirstoutuneet p��t repiv�t vasenta keuhkoa. 170-senttinen ja 50-kiloinen Covell nostettiin jalkak�yt�v�lt� ja heitettiin kadulle. H�n kuuli poliisin nauravan. P��h�n muodostui ajatus: "En selvi� t�st�."

Mellakkayksikk� yritti viel�kin saada porttia auki, joten osa heist� tappoi aikaa k�ytt�m�ll� Covellia jalkapallona. Siin� matsissa h�nelt� murtui vasen k�si ja selk�ranka vaurioitui. Jostain takaa Covell kuuli poliisin huutavan ett� t�m� riitt�� - "Basta! Basta!" - ja h�n tunsi kehoaan raahattavan takaisin jalkak�yt�v�lle.

Nyt panssaroitu poliisiajoneuvo murtautui koulun porttien l�pi, ja 150 poliisia, joista suurin osa mellakkavarusteissa kyp�rien, kilpien ja pamppujen kanssa, rynt�si rakennukseen. Kaksi poliisia j�i hoitelemaan Covellia: toinen hakkasi pampulla pitkin p��t�; toinen potkasi muutaman kerran suuhun. Kymmenen hammasta irtosi. Covell menetti tajuntansa.

On muutamia hyvi� syit� sille miksi meid�n ei tule unohtaa sit� mit� Covellille, tuolloin 33, tapahtui tuona y�n� Genovassa. Ensinn�kin, h�n oli vasta alkua. Keskiy�ll� 21. hein�kuuta 2001, nuo poliisit rynt�siv�t kaikkiin Diaz Pertini -koulun nelj��n kerrokseen, jakaen erikoslaatuista kuria sen asukkaille. V�liaikaisasuntola muuttui, yhden poliisin my�hemm�n lausunnon mukaan, "meksikolaiseksi teurastamoksi". Sen j�lkeen poliisit raahasivat uhrit laittomasti pid�tyskeskukseen, josta tuli pime�n terrorin n�ytt�m�.

Toinen syy on se, ett� seitsem�n vuotta my�hemmin, Covell ja muut uhrit odottavat yh� oikeutta. Maanantaina 15 poliisia, vankinvartijaa ja vankilal��k�ri� tuomittiin vihdoin roolistaan v�kivallassa - vaikkakin eilen k�vi ilmi, ettei kukaan heist� joudu todella viett�m��n aikaa vankilassa. Italiassa tuomitut eiv�t joudu vankilaan ennen kuin valitusprosessi on k�yty loppuun; ja t�ss� tapauksessa tuomioiden syyteoikeus vanhenee ensi vuonna. Samaan aikaan poliisin, vanginvartijoiden ja vankilal��k�reiden toiminnasta vastuussa olleiden poliitikkojen ei ole tarvinnut selitell� mit��n. Perustavat kysymykset siit�, miksi n�in tapahtui, ovat j��neet vaille vastauksia - ja ne viittaavat kolmanteen ja t�rkeimp��n syyhyn miksi Genovaa ei tule unohtaa. T�m� ei ole pelkk� tarina riehuvista lainvartijoista, vaan jostain paljon inhottavammasta ja huolestuttavammasta pinnan alla.

Se, ett� t�m� tarina pystyt��n ylip��t��n kertomaan, on seurausta syytt�j� Emilio Zuccan seitsem�n vuoden aikana tekem�st� kovasta ty�st�. Covellin ja henkil�kuntansa auttamana, Zucca on ker�nnyt satoja todistajanlausuntoja ja analysoinut 5000 tuntia videokuvaa, sek� tuhansia valokuvia. Yhteen koottuna ne kertovat kumoamattoman tarinan, joka alkoi avautua Covellin maatessa veriss��n maassa.

Poliisi rynt�si Diaz Pertinin kouluun. Jotkut heist� huusivat "Musta Blokki! Tulemme tappamaan teid�t", mutta jos he aidosti luulivat saavansa vastaansa anarkistien kuuluisan Mustan Blokin, joka oli aiheuttanut v�kivaltaista kaaosta kaupungissa aiemmin p�iv�ll� mielenosoitusten aikana, he olivat v��r�ss�. Genovan kaupunginvaltuusto oli antanut koulun majapaikaksi mielenosoittajille, joilla ei ollut mit��n tekemist� anarkistien kanssa: he olivat jopa asettaneet vartijoita pit�m��n huolen siit� ett� mustablokkilaiset pysyv�t poissa.

Yksi ensimm�isist� mellakkapoliisit n�hneist� oli Michael Gieser, 35-vuotias belgialainen ekonomi, joka my�hemmin kuvaili kuinka h�n oli juuri pukenut y�puvun p��lleen ja oli hammasharja k�dess� jonottamassa vessaan ratsian alkaessa. Gieser uskoo neuvotteluihin, ja ensiksi h�n oli k�velem�ss� poliiseja kohti sanoen "meid�n t�ytyy jutella". H�n n�ki suojukset, pamput, kyp�r�t ja poliisien kasvoja peitt�v�t huivit, muutti mielens� ja juoksi pakoon portaita yl�s.

Toiset olivat hitaampia. He olivat yh� makuupusseissaan. Kymmenen espanjalaista kaverusta her�si keskelt� huonetta siihen kun heit� hakattiin pampuilla. He nostivat k�tens� antautuakseen. Lis�� poliiseja tuli paikalle hakkamaan heid�n p�it��n, katkomaan ja ruhjomaan ja murtamaan raajoja. 65-vuotiaalta naiselta katkesi k�si. Huoneen toisella laidalla joukko nuoria istui tietokoneella l�hett�m�ss� s�hk�postia kotiin. Yksi heist� oli Melanie Jonasch, 28-vuotias arkeologian opiskelija Berliinist�, joka oli ollut koko p�iv�n auttamassa majapaikalla, eik� ollut edes osallistunut mielenosoituksiin.

H�n ei viel�k��n muista mit� tapahtui. Mutta useat muut todistajat ovat kuvailleet miten poliisit k�viv�t h�nen p��lleen, hakaten niin lujaa pampuilla p��h�n, ett� h�n menetti pian tajuntansa. Kun h�n kaatui maahan, poliisit piirittiv�t h�net, hakaten ja potkien h�nen velttoa vartaloaan, paukuttivat h�nen p��t��n l�heist� komeroa vasten, j�tt�en h�net lopulta makaamaan verilammikkoon. Katherina Ottoway, joka n�ki t�m�n kaiken, muisteli: "H�n vapisi kauttaaltaan. H�nen silm�ns� olivat auki mutta yl�salaisin k��ntyneet. Luulin ett� h�n kuolee, ettei h�n selvi� t�st�."

Kukaan ensimm�isess� kerroksessa ollut ei v�lttynyt loukkaantumiselta. Kuten Zucca my�hemmin kuvaili syytt�j�nraportissaan: "Muutaman minuutin aikana kaikki ensimm�isen kerroksen asukit oli tehty t�ysin toimintakyvytt�miksi, loukkaantuneiden vaikerrus sekoittui ambulanssia pyyt�viin huutoihin." Jotkut uhrit laskivat peloissaan allensa. Sitten lainvartijat siirtyiv�t portaat yl�s. Toisessa kerroksessa oli pieni joukko ihmisi�, mukaanlukien hammasharjaansa edelleen puristava Gieser: "Joku ehdotti ett� menemme makaamaan maahan n�ytt��ksemme ettemme aio vastarintaa. Joten teimme niin. Poliisi tuli paikalle ja alkoi hakata meit� yksi kerrallaan. Suojelin p��t�ni k�sill�ni. Ajattelin ett� 'minun t�ytyy selviyty�'. Ihmiset huusivat 'pyyd�mme, lopettakaa'. Sanoin samaa ... se sai minut ajattelemaan teurastamoa. Meit� kohdeltiin kuin el�imi�, kuin sikoja."

Poliisit mursivat k�yt�v�lt� huoneisiin viev�t ovet. Yhdess� huoneessa oli Dan McQuillan ja Norman Blair, jotka olivat lent�neet englannista paikalle osoittamaan tukeaan, McQuillanin sanojen mukaan, "vapaalle ja tasa-arvoiselle yhteiskunnalle, jossa ihmiset el�v�t sovussa toistensa kanssa". Nuo kaksi englantilaista, sek� heid�n uusiseelantilainen yst�v�nst� Sam Buchanan, olivat kuulleet alemman kerroksen poliisihy�kk�yksen, ja yritt�neet tavaroineen piiloutua p�ytien alle pime�n huoneen nurkkaan. Kymmenkunta poliisia sy�ksyi sis��n, saivat heid�t taskulampun valokeilaan, ja vaikka McQuillan nousi k�det ylh��ll� seisomaan sanoen "Rauhallisesti, rauhallisesti", hakkasivat heid�t tohjoksi, aiheuttaen useita ruhjeita, sek� murtuneen ranteen McQuillanille. Norman Blair muisteli: "Pystyin tuntemaan heid�n vihansa ja katkeruutensa."

Gieser oli k�yt�v�ll�: "Ymp�rill�ni oli verta kaikkialla. Poliisi huusi 'Basta!'. Tuo sana oli toivonpilkahdus. Tajusin sen tarkoittavan 'riitt��'. Eiv�tk� he siltik��n lopettaneet. He jatkoivat nauttien. Jossain vaiheessa he lopettivat, mutta se oli kuin olisi lapselta vienyt lelun, vastoin heid�n tahtoaan."

Nyt poliiseja oli potkimassa ja hakkaamassa kaikissa rakennuksen nelj�ss� kerroksessa. Useat uhrit kuvailivat v�kivallan j�rjestelm�n, jossa jokainen poliisi hakkasi kohdalle tullutta ihmist�, jatkaen seuraavaan uhriin samalla kun kollega jatkoi edellisen hakkaamista. Tuntui t�rke�lt� ett� kaikki saisivat turpiin. Lontoolainen hoitoalan ty�l�inen Nicola Doherty, 26, kuvaili my�hemmin miten h�nen kumppaninsa Richard Moth makasi h�nen p��ll��n suojellakseen h�nt�: "Pystyin kuulemaan kuinka h�nen kehoonsa osui isku toisensa j�lkeen. Poliisi kurottautui Richin yli voidakseen ly�d� minua niihin ruumiinosiin jotka olivat n�kyviss�." H�n yritti suojella k�sill� p��t��n: ranne murtui.

K�yt�v�ll� poliisit k�skiv�t joukon nuoria miehi� ja naisia polvistumaan, jolloin p��h�n ja hartioihin ly�misest� tuli helpompaa. T�ss� vaiheessa Daniel Albrecht, 21-vuotias sellonsoiton opiskelija Berliinist�, sai niin pahoja iskuja p��h�ns�, ett� h�net piti leikata aivoverenvuodon lopettamiseksi. Pitkin rakennusta poliisit k��nsiv�t pamppujaan ymp�ri, ottaakseen p��st� kiinni ja k�ytt��kseen kahvaa vasaran tapaan.

Kaiken t�m�n s��lim�tt�m�n v�kivallan keskell� oli hetki�, jolloin poliisi suosi n�yryytt�mist�: polvillaan olleen loukkaantuneen naisen edess� haara-asennossa seissyt poliisi tunki etumuksensa naisen naamaa vasten, ennen kuin teki saman vieress� polvillaan olleelle Daniel Albrechtille; yksi poliisi piti hakkaamisen keskell� taukoa, jolloin h�n leikkasi veitsell� uhriensa hiuksia, muun muassa Nicola Dohertyn; solvauksia huudettiin jatkuvasti; poliisi kysyi joukolta ihmisi� ovatko n�m� kunnossa, ja kun yksi vastasi ett� 'Ei', hakattiin h�nt� lis��.

Muutama onnistui pakenemaan, ainakin hetkeksi. Karl Boro onnistui p��sem��n katolle, mutta teki virheen ja palasi takaisin rakennukseen, jossa h�n sai pahoja ruhjeita k�siin ja jalkoihin, kallonmurtuman ja rintaontelon verenvuodon. Puolalainen Jaroslaw Engel onnistui p��sem��n rakennustelineit� pitkin pois koulusta, mutta kadulla jotkut poliisit saivat h�net kiinni, hakkasivat h�nt� p��h�n, heittiv�t katuun, ja j�iv�t seisomaan h�nen p��lleen tupakkia poltellen, samalla kun Engelin p��st� valui verta asvaltille.

Kaksi viimeist� kiinnij��nytt� olivat saksalainen opiskelijapari Lena Zuhlke, 24, ja h�nen kumppaninsa Niels Martensen. He olivat piiloutuneet ylimm�n kerroksen siivouskomeroon. He kuulivat poliisin l�hestyv�n kun pamput kolisivat portaikon kaiteisiin. Komeron ovi aukesi, Martensen raahattiin pihalle, ja kymmenkunta poliisia hakkasi h�net. Zuhlke juoksi k�yt�v�n l�pi ja piiloutui vessaan. Poliisit saivat h�net kiinni, ja raahasivat pois rastoista vet�en.

K�yt�v�ll� he k�viv�t h�nen kimppuunsa kuin koira j�nikseen. H�nt� hakattiin p��h�n, ja sen j�lkeen potkittiin joka suunnasta. Kohta h�n tunsi rintalastan antavan periksi. H�net nostettiin sein�lle, ja yksi poliisi potkaisi h�nt� polvella haarov�liin toisten jatkaessa pampuilla hakkaamista. H�n valui alas sein�� pitkin, ja pieks�mist� jatkettiin h�nen maatessa taas lattialla: "He tuntuivat todella nauttivan siit� mit� tekiv�t, ja kun itkin tuskasta, se tuntui antavan heille jopa enemm�n nautintoa."

Poliisit l�ysiv�t vaahtosammuttimen ja suihkuttivat sen sis�ll�n Martensenin haavoihin. H�nen kumppaniaan raahattiin hiuksista ja heitettiin p�� edell� portaita alas. Lopulta Zuhlke raahattiin ensimm�isen kerroksen saliin, jonne kymmeni� vankeja oli kuljetettu kaikkialta rakennuksesta veren ja ulosteiden sekasotkuun. H�net heitettiin kahden muun ihmisen p��lle. He eiv�t liikkuneet, ja Zuhlke kysyi hiljaa olivatko he elossa. Vastausta ei kuulunut, ja h�n makasi siin� sel�ll��n, kykenem�tt� liikuttamaan oikeaa k�tt��n, kykenem�tt� lopettamaan vasemman k�tens� ja jalkojensa nykimist�, veren vuotaessa yh� p��ss� olleista haavoista. Joukko poliiseja k�veli ohi, ja jokainen laski vuorollaan kasvoja peitt�nytt� huivia, kumartui h�nen puoleensa ja sylki kasvoille.

Miksi lainvalvojat k�ytt�ytyisiv�t n�in lakia halveksivasti? Yksinkertainen vastaus voi olla se, mit� koulun ulkopuolella mielt��n osoittaneet ihmiset pian huusivat, sana jonka he tiesiv�t poliisin ymm�rt�v�n: "Bastardi! Bastardi!" Mutta jotain muuta oli meneill��n - jotain mik� tuli paremmin ilmi seuraavan muutaman p�iv�n aikana.

Covell ja kymmenet muut ratsian uhrit vietiin San Martinon sairaalaan, jossa poliisit k�veliv�t pitkin k�yt�vi�, taputellen pampulla k�mmeni��n, ja kielt�m�ll� loukkaantuneita liikkumasta tai katsomasta ulos ikkunasta, pit�m�ll� monia k�siraudoissa, ja sitten, usein viel� vammojen ollessa hoitamatta, l�hett�m�ll� heid�t kaupungin toiselle puolelle Bolzaneton pid�tyskeskukseen, lukuisten muiden Diazin koululta ja kaduilta kiinni otettujen sekaan.

Merkkej� siit�, ett� luvassa on jotain viel� vastenmielisemp��, tuli ilmi ensin varsin pinnallisesti. Monilla poliiseilla oli perinteisi� fasistilauluja k�nnyk�iden soitto��nin�, ja he puhuivat innostuneesti Mussolinista ja Pinochetista. He k�skiv�t toistuvasti vankeja sanomaan "Viva il duce". V�lill� he pakottivat uhkailuilla vangit laulamaan fasistilauluja: "Un, due, tre. Viva Pinochet!"

Yleinen syytt�j� kuvaili my�hemmin Bolzanetossa pidettyjen 222:n ihmisen kohtelua kidutukseksi. Saapumisen aikaan heid�n molempiin poskiin piirrettiin tussilla risti, ja monet pakotettiin kulkemaan kahden poliisirivist�n v�list�, jossa heit� potkittiin ja hakattiin. Suurin osa suljettiin selleihin, joissa oli jopa kolmisenkymment� ihmist�. T��ll� heid�t pakotettiin seisomaan pitki� aikoja kasvot sein�� kohti k�det ylh��ll� ja jalat levitettyin�. Ne jotka eiv�t kyenneet pit�m��n asentoa, saivat kokea huutoa, l�psint�� ja pieks�mist�. Mohammed Tabachilla on jalkaproteesi, eik� h�n siksi pystynyt pit�m��n rasittavaa asentoa, kaatui maahan ja sai palkinnoksi kaksi suihkausta pippurikaasua kasvoille ja, my�hemmin, poikkeuksellisen rankan pieks�misen. Norman Blair muisteli my�hemmin seisoneensa t�llaisessa asennossa ja vartijan kysyneen h�nelt� "Mik� on hallituksesi?" "Vieress�ni ollut ihminen oli vastannut 'Polizei', joten sanoin saman. Pelk�sin tulevani hakatuksi."

Stefan Bauer rohkeni vastata takaisin: kun saksaa puhunut vartija kysyi mist� h�n on kotoisin, h�n sanoi olevansa Euroopan Unionista, ja olevansa oikeutettu menem��n minne haluaa. H�net raahattiin ulos, hakattiin, ja naamalle suihkutettiin pippurikaasua. T�m�n j�lkeen h�net riisuttiin alasti ja pistettiin kylm��n suihkuun. Vaatteet otettiin pois ja h�net palautettiin kylm��n selliin pelkk� ohut sairaalapuku yll��n.

Sellien kylmill� kivilattioilla palelleille vangeille ei annettu juuri ollenkaan huopia tai ruokaa, vartijat pitiv�t heit� hereill�, eik� heille annettu perustavaa oikeutta tehd� puhelinsoittoa tai n�hd� asianajajaa. Toisiin selleihin kuului itkua ja huutoa.

Rastahiuksisilta miehilt� ja naisilta leikattiin hiukset kovakouraisesti pois p��nahkaan asti. Marco Bistacchia vietiin toimistoon, riisuttiin alasti, asetettiin kontilleen ja k�skettiin haukkua kuin koira, sek� huutaa "Viva la polizia Italiana!" H�n ei pystynyt itkunsa seasta toteuttamaan k�sky�. Nimet�n poliisi kertoi italialaiselle La Republicca -lehdelle, ett� h�n oli n�hnyt poliisiveljesten virtsaavan vankien p��lle ja hakkaavan n�it�, sen j�lkeen kun vangit kielt�ytyiv�t laulamasta Mussolinin ajan fasistilaulua Faccetta Nera.

Nuori turkkilaisnainen Ester Percivati muisteli vartijoiden kutsuneen h�nt� huoraksi samalla kun h�nt� vietiin vessaan, jossa naispoliisi pakotti h�nen p��ns� p�ntt��n miespoliisin pilkatessa: "Kiva perse! Haluaisitko pampun sinne?" Useat naiset kertoivat kuinka heid�t uhattiin raiskata em�ttimeen ja per�aukkoon.

Jopa sairasosastolla oli vaarallista. Kumppaninsa p��ll� maatessaan useita haavoja ja ruhjeita saaneelle Richard Mothille ommeltiin tikkej� p��h�n ja jalkoihin ilman puudutusta - "se oli eritt�in kivulias ja j�rkytt�v� kokemus. Minusta t�ytyi pit�� kiinni." Vankilan l��kint�henkil�st�� oli maanantaina pahoinpitelyst� tuomittujen joukossa.

Olen yht� mielt� siit�, ett� t�m� ei ollut yritys saada vankeja puhumaan, vaan pelkk� harjoitus pelon luomisessa. Ja se toimi. Vangit kuvailivat my�hemmiss� lausunnoissaan sit� avuttomuuden tunnetta, mit� he kokivat ollessaan erotettuna muusta maailmasta paikassa jossa ei ollut lakeja eik� s��nt�j�. Todellakin, poliisit pakottivat vankinsa allekirjoittamaan papereita joissa n�m� luopuvat oikeuksistaan. David Larrouquelle sanoi kielt�ytyneens�, jonka j�lkeen h�nelt� hakattiin kolme kylkiluuta hajalle. Percivati kielt�ytyi my�s, ja h�nen p��ns� ly�tiin toimiston sein��n niin ett� silm�lasit hajosivat ja nen�st� tuli verta.

Muulle maailmalle annettiin eritt�in v��risteltyj� lausuntoja t�st� kaikesta. Maatessaan San Martinon sairaalassa p�iv� pieks�misens� j�lkeen, Covell havahtui siihen kun h�nen olkap��t��n ravisti nainen, joka h�nen ensik�sityksens� mukaan oli britannian l�hetyst�st�. Vasta kun naisen mukana tullut mies alkoi ottaa valokuvia, h�n tajusi heid�n olevan Daily Mail -lehden toimittajia. Seuraavan p�iv�n etusivulla oli t�ysin valheellinen juttu, jossa h�nen kerrottiin avustaneen mellakoiden suunnittelussa. (Nelj� pitk�� vuotta my�hemmin Daily Mail pyysi lopultakin anteeksi, ja maksoi Covellille korvauksia yksityisyyden loukkauksesta.)

Samaan aikaan kun h�nen kansalaisiaan hakattiin ja kidutettiin laittomassa pid�tyskeskuksessa, tuolloisen p��ministeri Tony Blairin puhemies totesi: "Italian poliisilla on ollut vaikea homma teht�v�n��n. P��ministeri uskoo heid�n hoitaneen tuon homman."

Italian poliisi itse sy�tti medialle runsaasti sontaa. Jopa silloin kun verisi� ihmisi� kannettiin Diaz Pertininst� paareilla, poliisi kertoi toimittajille ettei kadulle pys�k�idyill� ambulansseilla ollut mit��n tekemist� ratsian kanssa, ja/tai kuinka ilmiselv�sti tuoreet vammat olivat vanhoja, ja kuinka rakennus oli t�ynn� poliisien kimppuun k�ynytt� v�kivaltaista ��riainesta.

Seuraavan p�iv�n� korkeat poliisiupseerit pitiv�t lehdist�tilaisuuden, jossa he ilmoittivat ett� jokainen rakennuksessa ollut saa syytteen pid�tyksen aggressiivisesta vastustamisesta ja salaliitosta tuhon aiheuttamiseksi. Oikeusistuin hylk�si kuitenkin jokaisen yksitt�isen syyteyrityksen. My�s Covellin. Poliisi yritti syytt�� h�nt� useista hyvin vakavista rikoksista, joita yleinen syytt�j� Enrico Zucca kuvaili "irvokkaiksi".

Samassa lehdist�tilaisuudessa poliisi n�ytti joukon aseiksi kuvailemiaan esineit�. Siin� oli sorkkarautoja, vasaroita ja nauloja, jotka poliisi oli itse ottanut koulun vieress� olleesta rakennusvajasta; alumiinisia reppukehikoita, jotka esitettiin hy�kk�ysaseina; 17 kameraa; 13 paria uimalaseja; 10 kyn�veist�; ja pullo aurinkorasvaa. Lis�ksi n�ytettiin kaksi polttopulloa, jotka Zuccan my�hemm�n selvityksen mukaan oli l�ydetty aiemmin p�iv�ll� toisaalta kaupungista, ja asetettu Diaz Pertinin kouluun ratsian p��tteeksi.

Julkisuudessa valehtelu oli osa laajempaa yrityst� peitell� tapahtumia. Ratsiay�n� 59 poliisia tunkeutui Diaz Pertini� vastap��t� olleeseen rakennukseen, jossa Covell ja muut olivat pit�neet Indymedia -keskustaan, ja jossa, ratkaisevasti, toimi my�s ryhm� asianajajia ker��m�ss� todistusaineistoa aiemmin mielenosoituksissa tapahtuneesta poliisiv�kivallasta. Poliisit meniv�t juristien huoneeseen, uhkailivat siell� olleita ihmisi�, hajottivat heid�n tietokoneensa ja takavarikoivat kiintolevyt. He my�s veiv�t mukanaan kaikki l�yt�m�ns� valokuvat ja videonauhat.

Kun oikeusistuimet kielt�ytyiv�t syytt�m�st� vangittuja, hankki poliisi karkoitusm��r�yksen kaikille viiden vuoden maahantulokiellolla. N�in poistettiin todistajat paikalta. Kuten syyteyritysten tapauksessa, oikeus kumosi karkotukset my�hemmin laittomina.

Zucca kamppaili vuosia kielt�mist� ja tutkinnan sotkemista vastaan. Virallisessa raportissaan h�n mainitsee kuinka kaikki asiaan sotkeutuneet johtavat poliisit kielsiv�t olleensa mill��n tavalla mukana: "Kukaan ei ole my�nt�nyt olleensa osa tapahtumien komentoketjua." Er�s johtava poliisi, joka kuvattiin videolle paikan p��ll�, kertoi olleensa vapaalla ja tulleensa vain paikalle katsomaan ettei h�nen miehi��n loukkaannu. Poliisien lausunnot muuttuivat matkan varrella, ja olivat ristiriitaisia kesken��nkin, sek� tietenkin uhrien todistajanlausuntojen ja useiden videoiden kanssa: "Yksik��n paikalla todistetusti olleesta 150:st� poliisista ei ole antanut t�sm�llist� tietoa yhdenk��n tapahtuman kulusta."

Ilman Zuccaa, ilman oikeusistuinten p��tt�v�isyytt�, ja ilman Covellin kovaa ty�t� Diazin ratsiaa koskeneiden videoiden kokoamiseksi, poliisi olisi saattanut kokonaan v�ltt�� vastuunsa, ja onnistua hankkimaan v��rennetyt syytteet ja vankeustuomiot useille uhreilleen. Maanantaina p��ttyneen Bolzaneto -oikeudenk�ynnin lis�ksi 28 muuta poliisia, osa hyvin korkeissa asemissa, joutuvat oikeuteen osuudestaan Diazin ratsiaan. Mutta oikeus ei ole tapahtunut.

Yht�k��n italialaista poliitikkoa ei olla vaadittu tilille, huolimatta vahvoista viittauksista siihen suuntaan, ett� poliisi toimi aivan kuin joku olisi luvannut heille syytesuojan. Yksi ministeri vieraili Bolzanetossa samaan aikaan kun vankeja kohdeltiin kaltoin, eik� ilmeisesti n�hnyt mit��n, tai ainakaan mit��n sellaista mik� h�nen mielest��n olisi pit�nyt lopettaa. Toinen, Gianfranco Fini, uusfasistisen MSI-puolueen entinen johtaja ja tuolloinen varap��ministeri, oli - tuolloisten mediajuttujen mukaan - poliisin p��majassa. H�nt� ei ole koskaan vaadittu selitt�m��n mit� k�skyj� h�n antoi.

Suurin osa useista sadoista Diazin ja Bolzaneton tapahtumiin osallistuineista lainvartijoista ovat selvinneet ilman mit��n syytett� tai rangaistusta. Ket��n ei olla erotettu; osa on saanut ylennyksen. Yht�k��n Bolzanetosta oikeudessa ollutta poliisia ei syytetty kidutuksesta - Italian laki ei tunne kyseist� rikosta. Jotkut korkea-arvoiset poliisit, joiden piti alunperin joutua syytteeseen Diazin ratsiasta, v�lttyiv�t oikeudenk�ynnilt� koska Zucca ei kyennyt osoittamaan komentoketjun olemassaoloa. Ja Diazia koskeva 28:n poliisin oikeudenk�ynti on yh� vaarassa, sill� p��ministeri Silvio Berlusconi ajaa lakia joka est�� kaikki oikeudenk�ynnit ennen kes�� 2002 sattuneista tapahtumista. Ket��n ei olla syytetty Covelliin kohdistuneesta v�kivallasta. Ja kuten yksi uhrien asiananajajista, Massimo Pastore, sanoi: "Kukaan ei halua kuulla mist� t�ss� tarinassa on kyse."

Kyse on fasismista. On paljon huhuja siit� ett� poliisit, puolisotilaalliset carabinierit, sek� vankilahenkil�kunta kuului fasistisiin j�rjest�ihin, mutta ei mit��n sit� suoraan tukevaa todistusaineistoa. Pastore v�itt�� t�rkeimm�n pointin j��v�n t�ss� huomiotta: "Kyse ei ole vain muutamasta k�nnisest� fasistista. T�m� on poliisin joukkok�ytt�ytymist�. Kukaan ei sanonut 'Ei'. T�m� on fasismin kulttuuria." Pohjimmiltaan t�ss� oli kyse siit� mit� Zucca kuvaili raportissaan "tilanteena jossa kaikki lait vaikuttavat kumoutuneen."

Viisikymment�kaksi p�iv�� Diazin kouluun tehdyn hy�kk�yksen j�lkeen 19 miest� k�ytti matkustajia t�ynn� olevia koneita lent�vin� pommeina, ja muutti niiden olettamusten perustaa joiden varaan l�ntiset demokratiat olivat perustaneet toimintansa. Siit� asti poliitikot, jotka eiv�t koskaan kuvailisi itse��n fasisteiksi, ovat sallineet puhelinten laajamittaisen kuuntelun ja s�hk�postien seurannan, pid�tyksen ilman oikeudenk�ynti�, j�rjestelm�llisen kidutuksen, rajattoman kotiarestin ja ep�iltyjen tappamisen. T�m� ei ole fasismia jossa sotilassaappaisiin pukeutuneella diktaattorilla on suu vaahdossa. T�m� on hienosti pukeutuneiden poliitikkojen k�yt�nn�llisyytt�. Mutta lopputulos n�ytt�� hyvin samalta. Genova muistuttaa meit� siit� ett� milloin tahansa valtio kokee itsens� uhatuksi, lait voidaan kumota. Miss� tahansa.

[The Guardian / Nick Davies]

Aiemmin aiheesta:
Viranomaisille pieni� tuomioita Genovan G8 protesteista 2001 (16.7.2008)
Pitki� vankeustuomioita Genovan G8-mellakoista (15.12.2007)

Viranomaisille pieni� tuomioita Genovan G8 protesteista 2001

ke, 16 hein� 2008 12:41:45 +0100

Italian Genovassa k�ytiin tiistaina yhdeks�n tuntia kest�v� oikeudenk�ynti, jossa syytettyn� oli 45 poliisia ja vankilaviranomaista. Kes�n 2001 G8-kokouksen aikaisiin tapahtumiin liittyv�t syytteet koskivat auktoriteettiaseman v��rink�ytt��, vapaudenriistoa, pahoinpitely�, uhkailua ja todisteiden v��rent�mist�. Maailman johtavien teollisuusmaiden huippukokousta vastustaneita mielenosoittajia pid�tettiin 300, joista useimmat tuotiin v�liaikaisina vankiloina k�ytettyihin poliisin parakkeihin. Pid�tettyj� mielenosoittajia hakattiin ja solvattiin, heid�t pakotettiin sanomaan fasistisia iskulauseita, sek� kokemaan j�rjestelm�llist� n�yryytt�mist�. T�m� kaikki tuotiin esiin oikeudenk�ynnin aikana. Koska poliisi teeskenteli ettei tuolloin ty�ss� olleita poliiseja voida yksil�id�, saatiin syytteeseen pelk�st��n johtoasemissa olleita kytti�. Kuitenkin 30 syytetty� vapautettiin "todisteiden puutteessa". 15 syytetty� saivat tuomion. Pisin tuomio oli viisi vuotta ja kahdeksan kuukautta vankeutta vankilan turvallisuusp��llikk� Antonio Biahio Gugliottalle. Vankilal��k�ri Giacomo Toccafondi, jota kritisoitiin rajusti h�nen julmuudestaan, sai vuoden ja kaksi kuukautta.

Tuomitut ovat sanoneet valittavansa, joten he j��v�t odottamaan tuomion t�yt�nt��npanoa vapaalle jalalle.

Oikeudenk�ynniss� oli 300 asianomistajaa, joista noin puolet ulkomailta. Tuomari Renato Delucchi my�nsi kaikille heist� "v�litt�m�n korvauksen" suuruudeltaan 2 500 - 15 000 euroa.

Vaikka poliisit on j�tetty tuomiotta, on mielenosoittajille annettu naurettavan suuria tuomioita. Viime marraskuussa mielenosoittajille annettiin jopa 11 vuoden tuomioita. Todisteiksi riitti pid�tetyksi joutuminen yhteenottojen l�hist�ll�. T�m�n vuoden kes�kuussa ranskalainen nainen tuomittiin viiden kuukauden vankeuteen, koska h�n kiipesi kaupungin keskustaan rakennetun turva-aidan yli.

Asianajajat ja solidaarisuusryhm�t ovat kritisoineet rankasti annettuja tuomioita. Vaikkakin tuomari my�nsi viranomaisten tehneen rikoksia, tuomiot olivat huomattavasti pienempi� kuin syytt�j�n vaatimat yhteens� 76 vuotta.

"N�m� tuomiot ovat hy�kk�ys yhteiskunnallisia liikkeit� ja vastarinnan oikeutusta vastaan," totesi italialainen solidaarisuusryhm� SupportoLegale. "Genova oli 300 000 ihmisen kapina", totesi Gipfelsoli Infogroup. "Vastarinta poliisihy�kk�yksi� vastaan oli t�ysin oikeutettua."

Viime viikkoon asti oli ep�selv�� est�isik� Berlusconin uusi "turvallisuuslaki" koko oikeudenk�ynnin. Berlusconi on korruptiosyytteiden kohteena. H�n haluaa hyl�t� kaikki oikeudenk�ynnit, joissa k�sitelt�v�t asiat ovat sattuneet ennen kes�� 2002, ja joiden odotettavissa oleva tuomio on alle kolme vuotta. Presidentti hyv�ksyy lain hein�kuun loppuun menness�. Asianomistajat luopuivat yhteishaasteestaan saadakseen oikeudenk�ynnin tapahtumaan ennen lakimuutosta.

Syksyll� on tulossa ns. "Diazin oikeudenk�ynti", jossa syytettyn� on poliiseja jotka hakkasivat nukkumassa olleita mielenosoittajia makuupusseihin Diazin koululla G8-protestien aikana. Syytteess� on kolmisenkymment� poliisia joita syytet��n my�s todisteiden v��rent�misest�. Jopa yksi syytt�jist�, Patricia Petruziello, totesi ett� Diazissa pid�tettyj� ihmisi� joutui kokemaan "ep�humaania ja arvotonta kohtelua" EU-oikeuden kriteerien mukaisesti. Italia ei ole allekirjoittanut kansainv�list� kidutuksen kielt�v�� sopimusta, joten syyte koskee pelkk�� pahoinpitely�.

Ensi viikolla on Genovan G8-protestien seitsem�s vuosip�iv�. Sit� vietet��n eri tapahtumien merkeiss�. Poliisin murhaaman Carlo Giulianin �iti Haidi kutsuu 19. hein�kuuta ihmisi� osallistumaan Sardinian saarella pidett�v�n ensi vuoden G8 -kokouksen vastaisiin valmisteluihin. 20. hein�kuuta pidet��n Piazza Alimondalla vuosittainen muistotilaisuus Carlolle. Lis�ksi solidaarisuusryhm�t Genovasta ja muista maista j�rjest�v�t luentoja ja keskusteluja.

[Gipfelsoli]

Jyv�skyl�ss� iskettiin y�ll� turkisliikkeeseen

ke, 16 hein� 2008 11:15:59 +0100

Turkisliikkeen toimitilat sotkettiin keskiviikon vastaisena y�n� Jyv�skyl�ss�. Seminaarinkadulla sijaitsevan Turkis-Valtosen sein�t t�hrittiin maalilla ja ikkunoita rikottiin kello kolmen aikaan keskiviikkoaamuna. Liikkeen sein��n oli kirjoitettu teksti "EVR - sota jatkuu".

Turkis-Valtonen on joutunut ilkivallan kohteeksi useita kertoja aiemminkin. Vuosikymmenen alkupuolella Jyv�skyl�n turkisliikkeet olivat s��nn�llisen vastustuskampanjan kohteina.

-Viime aikoina Turkis-Valtonen on saanut olla rauhassa, mutta nyt tekij�t n�ytt�v�t j�lleen aktivoituneen, kertoi komisario Miilunpohja.

Poliisi on ottanut kiinni yhden ep�illyn. H�lytyksen turkisliikkeen sotkemisesta teki l�hitalon kansalainen, joka her�si meteliin.

[YLE|Keskisuomalainen]

Ydinvoiman vastainen protestileiri Nizhi-Novgorodissa Ven�j�ll�, 5-15. elokuuta 2008

ti, 15 hein� 2008 20:37:35 +0100

Leirin j�rjest�� Nizhi-Novgorodsin ydinvoiman vastainen liike, Autonomous Action -anarkistij�rjest�, Rainbow Keepers -ymp�rist�radikaaliryhm� sek� joukko itsen�isi� ymp�rist�aktivisteja. Leiri vastustaa ydinvoiman lis��mist� yleisesti, sek� ydinvoimalan rakentamista Nizhi-Novgorodin alueelle. Ongelmasta

Suunnitelmat ydinvoimalan rakentamisesta Nizhi-Novgoridin alueelle ovatosa laajempaa ydinvoiman lis�rakentamista Ven�j�ll�. Ven�j�ll� onsuunnitteilla 36 uutta ydinvoimalaa. Nizhi-Novgorodin hallitus antoisiunauksensa uuden ydinvoimalan rakentamiselle huhtikuussa 2007."Atomenergoproekt"-yhti�n pit�isi investoida voimalaa varten t�n� vuonna.Uuden ydinvoimalan piirrustukset pit�isi olla valmiina 2009 ja voimalantoiminnassa 2016.

Mielipidemittausten mukaan 62-66% asukkaista vastustaa uuden ydinvoimalanrakentamista. Valtionyhti� Rosatom ei aio vet�yty� hankkeesta, vaikka senjohtaja Sergei Kirienko on luvannut, ett� "emme ole mukanarakennushankkeissa alueilla, joissa yli puolet asukkaista on meit�vastaan".

Leirist�

Protestileiri sis�lt�� luentoja, k�yt�nn�n ty�ryhmi�, elokuvan�yt�ksi�,protesteja sek� konsertin. Tarkempi ohjelma julkaistaan my�hemmin. Leiritoimii antiautorit��risten periaatteiden mukaan, p��t�kset tehd��nyleisiss� kokouksissa. Kutsumme kaikki ymp�rist�aktivistit,antiautorit��riset ryhm�t sek� muutkin ihmiset leirille osoittamaan mielt�ydinvoiman lis�rakentamista vastaan.

Majoittautuminen leirill� tapahtuu teltoissa, joten ota sellainen mukaan.T�m�n lis�ksi tarvitset makuupussin, makuualustan, l�mpimi� vaatteita sek�ruokailuv�lineet. Ruuanlaiton organisoi leirin osanottajat. Jos sinulla onerityistarpeita ruuan tai majottautumisen (esim. et omista telttaa)suhteen, niin ilmoitathan siit� meille hyviss� ajoin ennen leiri�.

Osallistuaksesi leirille tulee t�ytt�� lomake, jonka l�het�mme sinulle kunotat yhteytt� meihin s�hk�postitse.

Protestileiri rahoitetaan osallistujien toimesta sek� lahjoituksilla.Osallistumismaksu on 1,5 euroa per p�iv�, jotta esim. ruokakulut saadaankatettua. Ket��n ei tulla kuitenkaan k��nnytt�m��n leirilt� pois vaikkarahaa ei olisikaan.

Lahjoituksia varten on perustettu WebMoney-tili, jonka tunnus onR304884750060. Ohjeet lahjoituksen tekemiseen l�yd�t t��lt�.

Yhteystiedot:
aniatomcamp2008-AT-yahoo.com (Nizhni Novgorod)
camp_nn-AT-riseup.net, +7-906-796-88-29 (Moskova)

Kutsu englanniksi

Kutsu ven�j�ksi

Kirje el�inoikeusliikkeelle

ti, 15 hein� 2008 19:51:58 +0100

Turussa poltettiin 11.7. turkisliike. Tekij�t murtautuivat liikkeeseen, ker�siv�t lattialle turkiksia ja sytyttiv�t ne palamaan. Liikkeen ikkunaan oli kirjoitettu EVR. Liikkeen yl�kerrassa on asuttuja kerrostalohuoneistoja. El�inten vapautuksen tukiryhm� (EVTR) haluaa kyseenalaistaa toiminnan, jossa sivullisiin kohdistuu selv� potentiaalinen vaaratilanne, olkoon motiivina mik� tahansa. EVTR:n tiedossa ei ole, ett� t�ss� tuhopoltossa olisi pyritty poistamaan n�it� riskej�. Erityisesti tulta k�ytett�ess� tulee olla eritt�in huolellinen ja kantaa vastuuta siit�, ettei sivullisille - ihmisille tai muille el�imille - aiheudu vaaraa. Mik�li valtamediassa kerrotut tiedot tuhopoltosta pit�v�t paikkansa, osoittaa t�m� teko t�ydellist� v�linpit�m�tt�myytt� ja holtittomuutta. Sivullisiin kohdistuvan vaaran aiheuttaminen on koko el�inten vapautuksen idean vastaista. Mik�li teon takana ovat el�inten vapautusta ajavat aktivistit (julkisuudessa on ollut paljon arvailuja, ett� kyseess� voisi olla my�s esim. vakuutuspetosyritys) vetoamme, ett� tulevassa toiminnassaan he tekisiv�t kaiken mahdollisen, jotta iskuissa ei aiheutuisi vaaraa ihmisille tai muille el�imille. Tuhopoltot eiv�t kuulu ihmisten asuttamiin kerrostaloihin! Aktiivisin terveisin, El�inten vapautuksen tukiryhm�

Lis�� levottomuuksia Kiinassa

ti, 15 hein� 2008 13:02:00 +0100

Olympialaiset l�hestyv�t, ja Kiinassa on jo kovassa vauhdissa monien lempilaji: hy�kk�ys esivaltaa vastaan. Pari viikkoa sitten Lounais-Kiinassa poltettiin poliisitalo, kommunistipuolueen toimisto, sek� poliisiautoja. Viime viikolla sadat siirtoty�l�iset mellakoivat kolmen p�iv�n ajan it�isess� Zhejiangin maakunnassa. Hong Kongilaisen Information Center for Human Rights and Democracy -j�rjest�n mukaan mellakoijat polttivat autoja ja moottoripy�ri�, sek� heitteliv�t kivill� poliiseja. Mellakointi alkoi sen j�lkeen kun er�s siirtoty�l�inen sanoi joutuneensa hakatuksi poliisiasemalla oleskelulupaa hakiessaan keskiviikkona. Viranomaiset v�itt�v�t h�nen ly�neen humalassa p��ns�. Torstaina illalla poliisiaseman edustalle kokoontuneet siirtoty�l�iset alkoivat mellakoimaan ja hy�kk�siv�t poliisiasemaa vastaan.

Seuraavan kahden p�iv�n aikana mellakointi jatkui ja poliisiaseman ikkunoita kivitettiin, mink� lis�ksi autoja ja moottoripy�ri� oli sytytetty palamaan. Uutistoimisto Xinhuan mukaan kolme poliisia loukkaantui.

Sunnuntaina paikalle tuli kolmisensataa sotilaspoliisia rauhoittamaan tilannetta. 23-30 ihmist� on pid�tetty.

Kanmenin poliisiasemalla puhelimeen vastannut nainen sanoi n�hneens� mielenosoituksen, mutta kiisti siirtoty�l�isten polttaneen autoja tai murtautuneen poliisiasemalle. "Murtautuneet poliisiasemalle? Jos he olisivat tehneet niin, olisimme hakanneet heid�t hengilt�," h�n sanoi. H�nen mukaansa mielenosoittajat tyytyiv�t vain m�ykk��m��n kaduilla.

Kymmenet miljoonat ihmiset ovat Kiinassa l�hteneet maaseudulta ty�nhakuun kaupunkeihin. Maassa on kuitenkin j�rjestelm�, joka k�yt�nn�ss� est�� maaseudun v�ke� muuttamasta kaupunkeihin laillisesti. Siirtoty�l�isill� ei ole oikeuksia ty�tt�myyskorvausten ja terveydenhuollon tapaisiin sosiaalietuuksiin, ja he joutuvat maksamaan ylim��r�ist� koulunk�ynnist�. Heill� teet�tet��n matalapalkkaisimmat ja vaarallisimmat ty�t.

L�hteet:
Workers riot in China (libcom.org)
Hundreds of workers riot in eastern China (NBC)
Migrant workers riot in Zhejiang Province, attack police station (Taipei Times)
Migrant workers protest, riot for 3 days in E. China (Reuters)
Migrant workers riot in eastern China (Newsday.com)
Migrant workers riot in east China (AFP)

Lue my�s:
Mellakoijat polttivat poliisiaseman ja virastoja Kiinassa (29.6.)